Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Kirjoitukset aiheesta

luonto

Saimaannorpan pesintään tarvitaan jälleen apukinoksia

Uutiset
  • timoseppalainen_saimaannorppa03.jpg
    Kuva: Timo Seppäläinen

Metsähallitus tekee yhdessä apukinoksia vapaaehtoisten ja WWF:n kanssa jo viidentenä peräkkäisenä talvena. Apukinoksia tarvitaan saimaannorpan pesinnän turvaksi, sillä lumitilanne Saimaalla on pesien kannalta jälleen heikko.

Saimaa on saanut yhtenäisen jääpeitteen vasta tammikuun puolella ja osa suurista selkävesistä on jäätynyt vasta viime päivien aikana. Jää on monin paikoin edelleen heikkoa, eikä sen päälle ole kertynyt lainkaan lunta norpalle pesätarpeiksi.

Metsähallitus koordinoi apukinosten tekemistä osana Saimaannorppa-LIFE-hanketta ja apukinoksia aletaan kasata heti kun lumi- ja jääolosuhteet sallivat. Apukinosten sijaintipaikat on suunniteltu aiempien pesimähavaintojen perusteella sopiville rannoille. Omin päin ei kinoksia pidä lähteä kolaamaan eikä norppia saa houkutella pesimään esimerkiksi kesämökkien lähelle, sillä siellä syntyvien kuuttien todennäköisyys menehtyä on luonnontilaista rantaa suurempi. Saimaannorpan pesäkinosten tulisi olla valmiina ennen helmikuun puolivälin tienoilla alkavaa synnytysjaksoa.

”Ilman pesän suojaa kuutit ovat alttiita pedoille ja ihmisen aiheuttamalle häiriölle, ja ne ovat vaarassa kuolla jo imetysaikana. Apukinoksia tekemällä on tarkoitus varmistaa, että jokainen poikanen saisi syntyä kestävän pesän suojaan eikä avoimelle jäälle”, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila.

Apukinokset osaksi saimaannorpan suojelua

Apukinoksia tehtiin ensimmäisen kerran suojelutoimena vuonna 2014, minkä jälkeen niitä on heikkojen lumiolosuhteiden vuoksi kasattu vuosittain. Näiden neljän vuoden aikana on tehty kaikkiaan 800 apukinosta ja niihin on syntynyt 190 kuuttia, mikä on hieman reilut 60 % noiden vuosien kokonaissyntyvyydestä. Apukinosmenetelmän käyttöönotto on tehty osana Saimaannorppa-LIFE -hanketta. Apukinokset on tehokkuutensa ansiosta lisätty yhdeksi vakiintuneeksi saimaannorpan suojelumenetelmäksi Ympäristöministeriön viime marrasjuussa hyväksymässä Saimaannorpan suojelun strategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa.

Pintavedet ajankohtaan nähden viileitä

Uutiset

Pintavesien lämpötilat olivat kesäkuun aikana viileän sään myötä yleisesti ajankohdan keskimääräistä alempia. Muutamien lämpimien päivien aikana pintavedet lämpenivät paikoin lähelle 20 astetta etelässä. Navakka tuuli sekoitti päällys- ja alusvettä ja romahdutti pintaveden lämpötiloja juhannuksen tienoilla. Juhannuksen jälkeisellä viikolla järvivedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen viileitä, paikoin jopa poikkeuksellisen viileitä.

Tiistaina 4.7. järvien pintaveden lämpötila on etelärannikolta Kainuun eteläosiin sekä Perämeren rannikkoalueella 16–20 astetta, muualla Pohjois-Suomessa pääosin 12–15 astetta. Kilpisjärvellä vesi on vielä 5-asteista. Valtaosassa maata järvivedet ovat ajankohdan keskiarvoa viileämpiä.

Etelä-Savossa järvien jäät ohenemassa

Uutiset
  • jäätie.jpg
    Jäätielle ei kannata enää mennä autolla.

Etelä-Savon ELY-keskus mittasi jään paksuutta maanantaina 3.4.2017 neljällä järvellä maakunnan etelä- ja länsiosassa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta. Jäiden kokonaispaksuudet vaihtelivat mittauspaikasta riippuen 41-45 cm:n välillä. Jää koostui mittauspaikoissa pääosin teräsjäästä, jossa oli jo tosin merkkejä huokoisuudesta. Heikompaa ja pehmentymässä olevaa kohvajäätä oli kokonaisjäänpaksuudesta 3-7 cm. Kokonaisjäänpaksuus on ohentunut 3-5 cm riippuen mittauspaikasta viime mittaukseen (14.3.) verrattuna.

Valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla (Haukivuoren Kyyvesi ja Haukiveden Oravi) viimeisimmät mittaukset on tehty torstaina 30.3.2017. Haukivedellä Savonlinnan Oravissa kokonaisjäänpaksuus oli tuolloin 58 cm ja Kyyvedellä 51 cm. Todennäköisesti näissäkin kohteissa jäät ovat viime päivinä alkaneet ohentua. Seuraavat mittaukset näissä kohteissa tehdään 10.4.2017.

Viime päivinä sää on ollut monin paikoin lämmintä; lämpötila on ollut nollan yläpuolella. Myös vesisateita on esiintynyt. Sääennusteen mukaan lähipäivinä ilman lämpötila on päivisin reilusti nollan yläpuolella. Jään heikkeneminen on kiihtymässä nyt kun jäällä oleva lumi on sulanut ja voimistuva auringonsäteily ja vesisateet pääsevät heikentämään jään pintakerrosta. Lähiaikoina öisin voi olla vielä pakkasia, mikä voi hidastaa jäiden heikkenemistä. Moottoriajoneuvoilla ei jäälle enää kannata mennä, sillä vaikka jään kokonaispaksuus on suuri, on teräsjää muuttumassa huokoisemmaksi ja senkin kantavuus on alkanut heikentyä.

Jäällä jalkaisin kulkevan kannattaa noudattaa varovaisuutta ja pitää mukana turvavarusteita. Salmi- ja virtapaikat ovat jo monin paikoin sulina. Järviin tulevien pienempien uomien virtaukset ovat lähdössä kasvuun ja vaikutukset näkyvät jo paikoin sulapaikkoina rantojen tuntumassa. Kevään edistyessä rantavyöhykkeen sulapaikat laajentuvat entisestään kun aurinko lämmittää lumetonta rantaa tehokkaammin kuin järven jäätä.

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauskohteet eivät myöskään sijaitse salmissa eivätkä virtaavissa paikoissa. Niitä tulee kulkiessa välttää.

Mene Ylös