Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

ELY keskus varoittaa haurastuneista jäistä

Uutiset

Viime viikkojen vesisateet ja leudot säät ovat haurastuttaneet jäiden kantavuutta kaikkialla järvialueellamme. Etelä-Savon ELY keskus teki jäänpaksuusmittauksia 11.3.2015 muutamalla järvellä maakunnan etelä- ja länsipuolella. Mittaukset tehtiin n. 100 metrin päässä rannasta. Osassa kohteissa kokonaisjäänpaksuus oli jo hieman ohentunut helmikuun mittauskertaan (10.2.) verrattuna, ja etenkin kohvajään osuus on lisääntynyt reilusti. Jääpeitteen kokonaispaksuus vaihteli 31 – 40 cm välillä. Teräsjään osuus on säiden johdosta vähentynyt huomattavasti, ja kohvajäätä alkaa olla paikoin puolet koko jään vahvuudesta, vähimmilläänkin kolmannes. Lisäksi kohvajääkerrokset upottavat paikoin. Heikompaa kohvajäätä esiintyi jokaisella mittauskohteella, mutta erityisesti Peruvedellä kohvajään osuus on huolestuttava ja puolet kokonaisvahvuudesta (kohvaa 15 cm). Irtolunta ei jään päällä ole ollut viikkoihin, ja parisen viikkoa sitten olleet sulan veden lätäköt ovat niin ikään hävinneet. Jää saattaa nyt öisin vahvistua, mutta viime kevättalven tapaan lähipäivinä syntynee huomattava määrä pieniä railoja jään laajetessa iltaisin ja öisin sekä jäänalaisen vesikerroksen lämmetessä kirkkaan auringonpaisteen vaikutuksesta päivisin. Viime vuoden maaliskuussa vastaavanlaisessa tilanteessa jäiden laajenemisen pitämät äänet olivat yleisiä, ja mikäli ennusteiden mukaiset kireähköt yöpakkaset toteutuvat, kuuluu järviltä iltaisin ja aamuisin kumeaa moikunaa.

Epävarmuus jatkuu Etelä-Savon taloudessa lähitulevaisuudessa, valoisampia näkymiä pilkahtelee (Etelä-Savon ELY-keskus)

Uutiset

Talous- ja työllisyystilanne on syksyn ja talven aikana edelleen heikentynyt. Yleistä tunnelmaa Etelä-Savon alueen kehitysnäkymissä voi luonnehtia huolestuneeksi. Työttömien määrä on kasvanut eikä selkeää kään­nettä ole näköpiirissä. Työmarkkinoiden rakennemuutos näkyy työpaikkojen lopullisena häviämisenä muun muassa koulutus- ja viestintäaloilta, ja lisäksi työvoiman kysyntään luovat oman varjonsa sekä valtionhallinnon että kuntasektorin talousvaikeudet ja työvoiman vähentämispaineet.  Yritysrahoituksen kysyntä säilyi aivan ke­vään korvalle saakka vähäisenä – helmikuun aikana kysyntä on kuitenkin selvästi vilkastunut aiemmasta.

Kaivattuja positiivisia näkymiä arvioidaan avautuvan puun kysynnän kasvusta muun muassa biotuotteiden valmistuk­seen. Uutisoidut investointisuunnitelmat ovat luoneet metsäsektorille positiivisia odotuksia ja myös toteu­tunut kehitys on ollut moniin muihin toimialoihin verrattuna positiivisempaa. Teknologiakonserni Andritzin tekemä aiesopimus Metsä Fibren kanssa tehtaiden päälaitetoimituksesta tuo Savonlinnan seudulle ja alu­een metallialan alihankkijoille valoa ja kasvun odotusta tulevaisuuteen. Uusien yritysten perustaminen on säilynyt taantumankin aikana suhteellisen hyvällä tasolla, mikä luo uskoa tulevaan kehitykseen. Elinkei­noelämän rakenteellinen muutos tuo myös tilaa uudelle yritystoiminnalle ja uusille liiketoimintamahdolli­suuksille, joita tässä tilanteessa kaivataan.

Etelä-Savon alueellisia, lyhyen aikavälin kehitysnäkymiä arvioitiin ELY-keskuksen johdolla helmikuussa laa­jan asiantuntijajoukon voimin osana työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta.

Rakennusalalla suhdannenäkymä on vain tyydyttävä ja piristymistä kaivataan – painopiste rakentamisessa on siirtymässä hankekooltaan pienempään ja erityisesti korjausrakentamiseen. Kaupan, matkailun ja mui­den palveluiden aloilla näkymät ovat heikentyneet yksityisen kulutuksen laskiessa kotimaisten kuluttajien supistuvan ostovoiman ja Venäjän kiristyneen tilanteen myötä.

Työttömyys maakunnassa on ollut jatkuvassa kasvussa vuodesta 2008. Suhdannetaantuman pitkittyminen on johtanut paitsi siihen, ettei määräaikaisia työsuhteita jatketa, myös lukuisiin irtisanomisiin pitkistä työ­suhteista. Työvoiman kysynnän heikkeneminen näkyy erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja vajaakun­toisten työnhakijoiden työttömyyden kasvuna ja pitkittymisenä.

Sotiemme Veteraanit -keräykset käynnistyvät

Uutiset

Sotiemme Veteraanit 2015 varainhankinta on käynnistynyt perinteisellä varusmieskeräyksellä. Kevään varusmieskeräykset jatkuvat toukokuun loppuun.  Syksyllä Puolustusvoimien antama keräystuki näkyy katukuvassa elokuusta alkaen varusmiesten toisen saapumiserän toimesta. Vuonna 2014 Sotiemme Veteraanit keräys tuotti 2,1 miljoonaa euroa, josta varusmiesten keräämä osuus oli yli 1,4 miljoonaa euroa.

Reserviläisjärjestöt järjestävät lauantaina 14.3.2015 omia keräystempauksiaan useilla paikkakunnilla eri puolilla maata antaen näin tukeaan sotiemme veteraaneille. Vuonna 2014 reserviläisjärjestöjen toiminta tuotti valtakunnallisesti yli 90 000 euroa sotiemme veteraanien hyväksi.

Sotiemme veteraaneja on elossa yhä lähes 27 000. Heidän keski-ikänsä on 90 vuotta. Sotiemme Veteraanit -keräyksillä tuetaan sotiemme veteraanien lisäksi heidän puolisoidensa, leskiensä sekä sotaleskien kotona selviytymistä. Saadulla tuotolla avustetaan mm. hoito- ja lääkekuluissa, hankitaan liikkumista helpottavia apuvälineitä sekä järjestetään virkistystoimintaa ja kuntoutusta.

Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri on jo näin alkuvuodesta käyttänyt koko vuoden 2014 Sotiemme Veteraanit varainhankinnasta saamansa tuoton iäkkäiden jäsentensä hyväksi. Sotaveteraanipiiri tuki tuotolla lähes tuhatta kunniakansalaista.

Sotiemme Veteraanit on Suomen ainoa virallinen varainhankinta, jonka tuotolla tuetaan sotiemme sankareita. Mukana varainhankinnassa ovat kaikki veteraanijärjestöt: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto sekä Kaatuneitten Omaisten Liitto.

Seurakunta onnistui viime vuoden säästötavoitteessaan

Uutiset

Talous pidetään tasapainossa kuluja karsimalla.
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan talouskuuri sai suuntaa kirkkoneuvoston vuonna 2013 hyväksymistä henkilöstöstrategisista linjauksista. Vuoden 2014 tilinpäätöskertomuksen valossa neuvoston linjaukset ovat purreet toivotulla tavalla. Seurakunnan henkilöstökulut laskivat vuodesta 2013 reilulla 416 000 eurolla ja kaikkinensa toimintakuluissa säästettiin edelliseen vuoteen nähden reilut 600 000 euroa. Käyttötalouden kulujen lasku näkyy puolestaan 1,5 miljoonan euron vuosikatteesta, joka parani edellisvuodesta merkittävästi.
– Kulujen leikkaamisen tarve on tiedostettu jo vuosia sitten. Yhteisten päätösten linjakas toteuttaminen näkyy nyt konkreettisina tuloksina, iloitsee tuomiokirkkoseurakunnan talouspäällikkö Tiina Snicker ja arvelee, että myös satunnaiset tuotot sekä toimintatapojen yhtenäistäminen rakennemuutoksen jälkeen ovat vaikuttaneet kulujen pienentymiseen.

Tasapainoinen taloudenhoito ei tarkoita perustyöstä tinkimistä. Tuomiokirkkoseurakunta on varannut kuluvan vuoden seurakuntatyöhön noin 5,7 miljoonaa euroa, joista esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyöhön ohjataan yli kaksi miljoonaa euroa.
Säästöihin pyritään jatkossakin kiinnittämällä huomiota investointeihin ja karsimalla kiinteistötoimen kuluja. Myös henkilöstösuunnittelua on jatkettava. Snickerin mukaan tärkeää on myös tilanteisiin varautuminen etukäteen, sillä yhden tai kahden vuoden hyvä tulos ei tuo tasapainoa ilman jatkuvia toimenpiteitä.
– On katsottava pitkälle tulevaisuuteen ja pyrittävä tekemään asioita entistä fiksummin.
Seurakuntatalouden sopeutusohjelmaa jatketaan edelleen neuvoston sopimin suuntaviivoin. Kirkkoneuvosto käsitteli vuoden 2014 tilinpäätöskertomusta kokouksessaan tiistaina.

Lukuja (suluissa vuoden 2013 vastaava luku):
Toimintatuotot: noin 2 milj. euroa (2,1 milj.)
Toimintakulut: noin 10,6 milj. euroa (11,3 milj. euroa)
Toimintakate: noin 8,6 milj. euroa (9,2 milj. euroa)
Vuosikate: noin 1,5 milj. euroa (960 000 euroa)
Investoinnit (Harjun varikon rakentaminen, As Oy Kirkonhovin yhtiölainan takaisinmaksu, Kirkonmäen seurakuntakodin kellarikerroksen saneeraus jne.): 2,8 milj. euroa

Mene Ylös