Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Category archive

Uutiset

Viinitila on Vihreän kullan kulttuuritiellä

Uutiset

Näyttelijä Ville Haapasalo tutustui kesäkuun puolivälissä anttolalaiseen juomatuotantoon Maaseutukuriiri-yhteistyösopimuksen myötä. Maaseutukuriirin viestintähanke on tuottanut kolme maaseutumatkailuun liittyvää videota, joiden “vihreänä lankana” on Villen Vihreän kullan tie. Tarinoita tähdittää siis Ville Haapasalo ja videoilla sivutaan maaseutumatkailun lisäksi Etelä-Savon ja tulevan Saimaan maakunnan kolmea strategista kasvukärkeä: vesi, metsä ja ruoka.

Käsikirjoitukset videoihin kirjoitti viestintähankkeen tiedottaja Tiina Judén, videotuotannon hoitaa kuopiolainen Tallistudio. Kuvauskohteiksi on valittu kolme Vihreän kullan kulttuuritielle sijoittuvaa kohdetta, jotka ovat Ollinmäen viinitila, Miekankoski sekä Puumala & Sahanlahti. Ollinmäen viinitila -videossa kerrotaan viininvalmistuksesta, tastingeistä ja sapaksista sekä viinitilamatkailusta. B&B-matkailua, mökkimajoitusta ja muikun pyyntiä väläytetään myös.

Miekankoski-videossa puolestaan käsitellään kalastusmatkailua, uittomuseota, kahvilan mummolatunnelmaa sekä Miekankosken Venäjänrajahistoriaa. Samalla sivutaan luomumetsiä ja mahlantuotantoa. Puumala & Sahanlahti -videolla kerrotaan Saimaan rengastiestä ja sähköpyörien vuokrausmahdollisuudesta. Sahanlahden osuudessa kerrotaan uudesta pakopelihuoneesta, Suomen kauneimmasta terassista, lähiruuasta ja D.O. Saimaa -merkistä sekä Norppa-risteilyistä.

Hiljattain julkaistut videot antavat ensimakua syyskuun alussa ilmestyvästä Maaseutukuriiri-lehdestä, joka jaetaan mahdollisimman kattavasti kotitalouksiin ja yrityksiin Etelä-Savossa. Lehti ilmestyy myös digitaalisena.

Maaseutukuriiri on Etelä-Savon maaseutuohjelmien viestintähanke, jonka tarkoituksena on kertoa niin maaseudun asukkaille kuin kaupunkilaisillekin, että maaseutu tuottaa hyvinvointia koko maalle. Vireä maaseutu voi osaltaan ratkaista kilpailukyky-, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä.

Viestintähankkeen tavoitteena on lisätä tietoa maaseutuohjelman kautta tulevan EU-rahoituksen merkityksestä ja vaikutuksista koko maalle. Jopa 72 prosenttia Suomelle palautuvasta EU:n jäsenmaksusta tulee Maa- ja metsätalousministeriön hallinonalan kautta.

Anttola eläväksi -seminaarissa pohdittiin kylän tilaa

Uutiset
  • maikki-paananen_AS_2018-03.jpg
    Aluejohtokunnan puheenjohtaja Maija-Liisa Paananen avasi tilaisuuden.

Anttola eläväksi -seminaari järjestettiin lauantaina 24.3. Anttolanhovissa. Aluejohtokunnan järjestämän tilaisuuden tavoitteena oli pohtia yhdessä Anttolan nykytilannetta ja keinoja kylän elävöittämiseksi. Tilaisuudessa oli läsnä yhteensä n. 45 henkilöä. Mikkelin kaupungin edustajia tai anttolalaisia valtuutettuja ei osallistunut tilaisuuteen.

Suomenniemen aluejohtokunnan puheenjohtaja Antti Pakarinen kertoi olevansa harmissaan siitä, ettei aluejohtokuntien tärkeyttä nähdä virkamiestasolla. Hänen mukaansa tilanne ei ole toivoton, mutta nykyisen osallisuuskoordinaattorin osa-aikaisen työpanoksen sijaan aluejohtokunnat tarvitsisivat vähintään yhden kokopäiväisen työntekijän avukseen. Sekään ei välttämättä riitä.
”Yksi ihminen ei ehdi joka paikkaan, jo maantieteellisistä syistä. Alueet ovat erillään. Vaikka yhteneväisyyksiäkin on, ovat eri alueiden vahvuudet ja kehittämiskohteet erilaisia. Kunnissa oli aikoinaan koko virkamiesorganisaatio, nyt ei ole edes yhtä työntekijää”, hän summaa. Syyksi hän arvioi nimenomaan sen, ettei kyliä arvosteta riittävästi.

Anttolalainen kouluikäisten lasten äiti Heidi Kauppinen piti kouluasioita koskevan puheenvuoron. Hän kertoi, että koululla kamppaillaan nyt riittävän suuren liikuntasalin puolesta. Liikuntasali rakennetaan kaupungin omana investointina uuden koulun yhteyteen. Heidi arvelee, että terve koulu voisi olla vetovoimatekijä, joka houkuttelisi lapsiperheitä Anttolaan.
”Onko meillä kohta Mikkelin ainut sisäilmaltaan puhdas koulu?”, hän pohti.

Anttolan yrittäjiä edustanut Taina Korhonen muistutti kuulijoita siitä, että paikallisia palveluita tulisi käyttää, jos niiden haluaa säilyvän.
”Pitäisikö meidän avata silmät sille, mitä meillä on? Nyt on keskitytty siihen, mitä meiltä on viety. Anttola Satamasi Saimaalla -verkkosivulla on listattu 89 yritystä”, hän muistutti luetellen pitkän listan eri alojen yrittäjiä ja palveluntarjoajia. Hänen mukaansa yrittäjien kannattaisi lyöttäytyä yhteen markkinoinnissa ja kasvun tavoittelussa.

Yleisön kommenteissa todettiin mm., että ideoiden toteuttamiseen tarvittaisiin kyläpäällikkö, joka koordinoisi asioita ja toisi toimijoita yhteen. Lisäksi toivottiin, että Anttolanhovi kehittelisi yhteistyömuotoja paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

Anttolan äänestysprosentti oli liki 74

Uutiset
  • vaalit-sirkka-ja-erkki-rouhiainen_AS_2018-01.jpg
    Sirkka ja Erkki Rouhiainen äänestivät ennakkoon Anttola-talolla.
  • vaalit-raili-armas-pulkkinen-vaalibussi_AS_2018-01-3.jpg
    Raili ja Armas Pulkkinen antoivat äänensä kyliä kiertäneessä äänestysbussissa.

Anttolalaiset kävivät jälleen kerran ahkerasti vaaliuurnilla: äänestysprosentti nousi presidentinvaaleissa 73,9:ään sen ollessa koko maassa 69,9. Mikkelissä äänestysprosentti oli 67,7.

Eniten ääniä sai Sauli Niinistö (69,8 %) ja toiseksi eniten Matti Vanhanen (8,3 %). Kolmanneksi kiri Paavo Väyrynen 6,9 prosentin kannatuksella. Pekka Haavisto sai 6,2 % anttolalaisten äänistä, Laura Huhtasaari puolestaan 4,7. Tuula Haataista kannatti 2,6, Nils Torvaldsia 0,7 ja Merja Kyllöstä 0,7 prosenttia anttolalaisista.

Yhteensä 1000 anttolalaista kävi äänestämässä, 607 ennakkoon ja 391 vaalipäivänä 28.1. Yksi ääni hylättiin.

Saimaannorpan pesintään tarvitaan jälleen apukinoksia

Uutiset
  • timoseppalainen_saimaannorppa03.jpg
    Kuva: Timo Seppäläinen

Metsähallitus tekee yhdessä apukinoksia vapaaehtoisten ja WWF:n kanssa jo viidentenä peräkkäisenä talvena. Apukinoksia tarvitaan saimaannorpan pesinnän turvaksi, sillä lumitilanne Saimaalla on pesien kannalta jälleen heikko.

Saimaa on saanut yhtenäisen jääpeitteen vasta tammikuun puolella ja osa suurista selkävesistä on jäätynyt vasta viime päivien aikana. Jää on monin paikoin edelleen heikkoa, eikä sen päälle ole kertynyt lainkaan lunta norpalle pesätarpeiksi.

Metsähallitus koordinoi apukinosten tekemistä osana Saimaannorppa-LIFE-hanketta ja apukinoksia aletaan kasata heti kun lumi- ja jääolosuhteet sallivat. Apukinosten sijaintipaikat on suunniteltu aiempien pesimähavaintojen perusteella sopiville rannoille. Omin päin ei kinoksia pidä lähteä kolaamaan eikä norppia saa houkutella pesimään esimerkiksi kesämökkien lähelle, sillä siellä syntyvien kuuttien todennäköisyys menehtyä on luonnontilaista rantaa suurempi. Saimaannorpan pesäkinosten tulisi olla valmiina ennen helmikuun puolivälin tienoilla alkavaa synnytysjaksoa.

”Ilman pesän suojaa kuutit ovat alttiita pedoille ja ihmisen aiheuttamalle häiriölle, ja ne ovat vaarassa kuolla jo imetysaikana. Apukinoksia tekemällä on tarkoitus varmistaa, että jokainen poikanen saisi syntyä kestävän pesän suojaan eikä avoimelle jäälle”, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila.

Apukinokset osaksi saimaannorpan suojelua

Apukinoksia tehtiin ensimmäisen kerran suojelutoimena vuonna 2014, minkä jälkeen niitä on heikkojen lumiolosuhteiden vuoksi kasattu vuosittain. Näiden neljän vuoden aikana on tehty kaikkiaan 800 apukinosta ja niihin on syntynyt 190 kuuttia, mikä on hieman reilut 60 % noiden vuosien kokonaissyntyvyydestä. Apukinosmenetelmän käyttöönotto on tehty osana Saimaannorppa-LIFE -hanketta. Apukinokset on tehokkuutensa ansiosta lisätty yhdeksi vakiintuneeksi saimaannorpan suojelumenetelmäksi Ympäristöministeriön viime marrasjuussa hyväksymässä Saimaannorpan suojelun strategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa.

Heikkoja jäitä syytä varoa Etelä-Suomesta Kainuuseen asti – jäät monin paikoin laadultaan kehnoja

Uutiset

Suuri osa maan etelä- ja keskiosan suurista järvistä on vasta jäätynyt tai jäätymässä, ja jäille menoa on syytä välttää eteläisestä Suomesta aina Kainuuseen saakka. Kantavia jäitä on vasta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosan järvissä, joissa jään paksuus on 35–50 cm. Pohjoisessakin jäät ovat paksuntuneet vain muutamilla senteillä vuodenvaihteesta.

Maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa jäänpaksuudet ovat enimmillään parikymmentä senttiä, mutta monin paikoin jäät ovat liian heikkoja mitattavaksi. Runsaan lumipeitteen vuoksi kokonaispaksuus sisältää useita kohva- ja myös vesikerroksia. Varsinaisen teräsjään osuus voi olla vain kolmannes, joten monenkaan kymmenen senttien lukemiin ei kannata luottaa turvallisuuden osalta. Erot ranta-alueiden ja ulompien selkävesien jäänpaksuuksissa ovat lisäksi alkutalvesta suuria, joten jäiden vahvistuttuakin on edelleen syytä varovaisuuteen. Paksu lumipeite toimii eristeenä, eivätkä jäät vahvene siksi kovin nopeasti pakkasilla.

Uuden koulun suunnittelu etenee

Uutiset
  • koulun-tontti-2.jpg

Anttolan koulu ja liikuntasali purettiin kesällä.
”Uuden koulun suunnittelu etenee”, kertoo Mikkelin tilahallinnon Jarkko Hyttinen.
”Suunnittelutyöryhmä on kartoittanut tilatarpeita ja Anttola-talon hyödyntämismahdollisuuksia, jotta tiedämme tarvittavien uusien tilojen määrän.”
Aiempi suunnitelma tilojen vuokraamisesta ulkopuoliselta toteuttajalta on voimassa. Kilpailutus tehdään kokonaisvastuurakentamisperiaatteella: tarjouspyynnössä annetaan vähimmäisvaatimukset tiloille sekä asemakuva, johon on määritetty käytettävissä oleva alue.
”Tilojen toimittaja suunnittelee tilat ja materiaalit sekä vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuksen tulee olla muuntojoustava niin, että tilaelementtejä voidaan joko lisätä tai poistaa oppilasennusteen muuttuessa pitkällä aikavälillä.”

Koulun toteuttajalle annetaan vapaat kädet:
”Koulun rakennustapaa ei tulla rajoittamaan, eli tarjoaja voi itse miettiä kustannustehokkaan ratkaisun tilojen toteuttamiselle. Todennäköisesti muuntojoustavuus saadaan aikaiseksi valmiilla tilaelementeillä.” Monet kuntalaiset sen sijaan toivovat, että uusi koulu olisi puurakenteinen. Anttolalainen Mika Kuha on tehnyt asiasta kuntalaisaloitteen, joka luovutetaan kunnalle marraskuun alussa.

ANTTOLA-TALOA HYÖDYNNETÄÄN JATKOSSAKIN

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä, että Anttola-taloa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan koulukäytössä.
”Koulun suunnittelutyöryhmä työstää tätä selvitystä niin, että kokonaisuudesta saadaan toimiva ja turvallinen ratkaisu. Anttola-talolla toimii jo tällä hetkellä ruokala, kotitalouden opetus sekä kuvaamataidon ja tekstiilikäsityön opetus. Nämä toiminnot tulevat sijaitsemaan kiinteistössä jatkossakin”, Jarkko Hyttinen kertoo. Hän arvioi, että uusi koulu voisi valmistua optimistisella aikataululla vuoden 2018 lopulla.
”Aikataulu tarkentuu kuitenkin vasta, kun lopullinen tilamäärä on tiedossa ja hankinta saadaan kilpailutukseen.”

Anttola-talon tiloja on ollut myös Essoten käytössä, mutta Essote on irtisanonut vuokrasopimuksensa. Essoten ylilääkäri Hans Gärdströmin mukaan terveyspalvelut jatkuvat Anttolassa entiseen tapaan.
”Meidän puolelta ei muutosta ole tapahtumassa terveyspalveluiden vastaanottopuolelta”, hän sanoo ja kertoo, että suunnitelmat vastaanottotoiminnan siirtymisestä palvelukeskuksen tiloihin vuoden 2018 alussa ovat edelleen voimassa.

K-kauppa lopettaa Anttolassa

Uutiset
  • anttolansanomat-6796.jpg
    K-Market Luonterin viimeinen kesä oli kylmä ja sateinen.

Anttolan K-Market Luonteri sulkee ovensa lähikuukausina.

Keskon suunnitelmissa oli saneerata vastapäiseen Säästökulman kiinteistöön kaupalle nykyaikaiset tilat. Muutoshanke viivästyi valitusten vuoksi ja jää nyt kokonaan toteutumatta. Nykyinen rakennus on huonokuntoinen eikä tarjoa riittäviä edellytyksiä yritystoiminnan jatkamiselle.

Kaupan sulkeminen tarkoittaa pitkän kauppiasperinteen päättymistä Anttolassa. Samalla paikalla on ollut kauppa jo vuodesta 1932 lähtien, jolloin Paavo Koistinen avasi siihen sekatavara- ja kahvilaliikkeensä.

[Muokattu 21.9. Kaupan lopullisesti sulkemispäivästä ei ole vielä varmuutta.]

Työttömiä Etelä-Savossa yli 1500 vuodentakaista vähemmän

Uutiset

Etelä-Savossa oli työttömiä työnhakijoita heinäkuun lopussa yli 1500 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Noin 60 % työttömyyden vähenemisestä on kohdistunut miehiin. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 2923 henkilöä eli 93 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien aktivointiaste oli Etelä-Savossa 25,9 % eli maan viidenneksi korkein.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on alentunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta 20 %. Yli vuoden työttömänä olleita oli heinäkuun lopussa 2507, heistä yli kaksi vuotta työttömänä olleita 1168. Heinäkuun lopussa Etelä-Savossa oli 1111 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, mikä on 351 vähemmän kuin vuosi sitten. Lasku vuodentakaisesta oli koko maan suurin. Koko työllisyyskatsaus tilastoineen on luettavissa Ely-keskuksen sivuilla.

Kaskesta biotalousalueeksi – miten ihmisen toiminta näkyy savolaisessa maisemassa

Uutiset
  • M012_KK4878_14.jpg
    Kaskenviertäjiä Enossa. Kuva: I. K. Inha. Museovirasto – Musketti, kansatieteen kuvakokoelma

100 vuotta sitten Etelä-Savo näytti hyvin erilaiselta kuin nyt. Kaskeamisen vuoksi laajoja yhtenäisiä metsäalueita ei juuri ollut ja ihmiset asuivat pääosin maaseudulla. Lehmät laidunsivat vapaasti risu- ja kiviaidoin rajatuissa lähimetsiköissä. Tiestö oli harvaa ja sen vuoksi vesistöt olivat merkittäviä kulkuväyliä, niitä pitkin uitettiin puita ja kuljetettiin sekä tavaraa, että ihmisiä.

Maisemapiirteiden mukaan Suomi on yleensä jaettu maisemallisiin suuralueisiin. Etelä-Savon kuuluu pääosin Järvi-Suomen suuralueeseen, jolle on tyypillistä maiseman vaihtelevuus ja pienipiirteisyys sekä suuri vesistöisyys. Jääkauden muokkaamalle maastolle on tyypillistä suuntautuminen luoteesta kaakkoon.

Kaskeaminen oli ensimmäinen prosessi, joka alkoi muuttaa Etelä-Savon luonnonympäristöä kulttuuriympäristöksi. Etelä-Savossa varhaisempia merkkejä kaskeamisesta on rautakauden puolivälistä noin 500 jKr. Vuosien 1500-1860 välille ajoittuu alueen kaskikulttuurin huippuvaihe, joka merkitsi avoimen kaski- ja laidunmaiseman kehittymistä sekä puulajisuhteiden muutosta. Isojaon myötä loppuivat vapaan kaskimetsän valtaamisen mahdollisuudet, ja lisäksi puunjalostusteollisuuden synty nosti metsien puuston rahallista arvoa. Tämä teki kaskeamisen kannattamattomaksi ja sen kustannuksella tapahtuikin yhä enemmän peltoviljelyyn siirtymistä. Kaskeaminen loppui käytännössä Etelä-Savossa ensimmäiseen maailmansotaan mennessä, vaikka viimeisimmät pienimuotoiset kasket lienee poltettu niinkin myöhään kun 1950-luvun puolivälissä.

Karjatalouteen ja peltoviljelyyn siirtyminen kiinnitti asutuksen paikalleen. 1900 luvun alussa heinän viljely pelloissa yleistyi, jolloin myös luonnonniittyjen merkitys maataloudelle väheni. Peltomaiseman myötä maiseman avoimuus säilyi ja maisema osin monipuolistuikin. Heinänviljelyn mukana ilmestyivät pelloille myös heinäladot. Tällöin pelto- ja niittymaisemat alkoivat sulautua toisiinsa. Toisaalta pellon ja metsän välille tehoviljely ja metsänhoito toivat jyrkän rajan. Kaskeamisen jälkeen metsät alkoivat nopeasti järeytyä.

Metsänhoidossa otettiin käyttöön keinollinen uudistaminen, jossa avohakkuualoille istutettiin havupuuta tai kylvettiin havupuiden siemeniä. Samalla kehitettiin luontaisen uudistamisen menetelmiä, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita. Aktiivisen metsänhoidon seurauksena metsämaisema alkoi sulkeutua ja havupuuvaltaistua.

Karjataloutta ja peltoviljelyä seuraava kolmas Etelä-Savon maiseman murros on rakennemuutoksen aika. Maalaismaisema ja kulttuuriympäristö on köyhtynyt peltojen umpeenkasvun ja avoimen maiseman vähenemisestä. Rakennemuutos on seurausta mm. ylituotannon leikkaamisesta ja koneellistumisesta, jolloin työvoiman tarve on vähentynyt maaseudulla. Väestöä on muuttanut kaupunkeihin ja muuttoliike jatkuu edelleen voimakkaana. Tiloja on autioitunut ja peltoja on metsitetty.

Euroopan Unionin jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset näkyvät jälleen maaseudun kulttuurimaiseman muutoksina. EU toi Suomeen suuren kokoluokan karjatilat, joiden tuloksena on myös jouduttu uudelleen raivaamaan peltoalaa. Huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt metsien käyttöä energialähteenä ja biotalous onkin yksi hallituksen kärkihankkeista. Pitkällä aikavälillä metsien käytön lisääntyminen tulee jälleen näkymään maiseman avartumisena, tosin muutos ei taida olla yhtä esteettinen kuin pellonraivauksen seurauksena syntynyt avoimuus.

EU:n myötä on kasvanut myös kiinnostus maisemanhoitoon. Siihen kannustavat erilaiset maiseman hoitoon ja kunnostamiseen liittyvät hankkeet sekä erityisesti maatalouden ympäristösopimukset, joissa maiseman ja luonnon monimuotoisuuden hoitamisesta maksetaan korvaus. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat laatineet maisemanhoitosuunnitelmia ja rakennustapaohjeita sekä kartoittaneet maaseutumaisemia ja niiden vanhaa rakennuskantaa. Maisema- ja rakennusinventoinnit on viety Etelä-Savon kulttuuriperintötietokantaan, jossa on tällä hetkellä tiedot 473 alueesta ja 2558 kohteesta. Tietokannasta on julkaisu netissä myös kaikille avoimet Etelä-Savon kulttuuriperintösivut, www.esku.fi, joilla on kohde- ja aluetiedon lisäksi myös artikkeleita koskien Etelä-Savon kulttuurimaisemaa ja historiaa.

Ympäristöpäällikkö
Sanna Poutamo
Etelä-Savon maakuntaliitto

Maankäyttöasiantuntija
Sirpa Peltonen
Etelä-Savon ely-keskus

Pintavedet ajankohtaan nähden viileitä

Uutiset

Pintavesien lämpötilat olivat kesäkuun aikana viileän sään myötä yleisesti ajankohdan keskimääräistä alempia. Muutamien lämpimien päivien aikana pintavedet lämpenivät paikoin lähelle 20 astetta etelässä. Navakka tuuli sekoitti päällys- ja alusvettä ja romahdutti pintaveden lämpötiloja juhannuksen tienoilla. Juhannuksen jälkeisellä viikolla järvivedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen viileitä, paikoin jopa poikkeuksellisen viileitä.

Tiistaina 4.7. järvien pintaveden lämpötila on etelärannikolta Kainuun eteläosiin sekä Perämeren rannikkoalueella 16–20 astetta, muualla Pohjois-Suomessa pääosin 12–15 astetta. Kilpisjärvellä vesi on vielä 5-asteista. Valtaosassa maata järvivedet ovat ajankohdan keskiarvoa viileämpiä.

1 2 3 10
Mene Ylös