Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Kirjoittaja

Toimitus- sivu 9

Toimitus has 100 articles published.

Kaikukalliolla tanssittu 60 vuotta- juhlatanssit juhannuspäivänä

Uutiset

Anttolan Kaikukalliolla tanssitaan juhannuspäivänä juhlatanssit: Tanssilava on ollut toiminnassa 60 vuotta. Lava rakennetiin Anttolan työväenyhdistyksen toimesta 1955, tarkoituksena hankkia lisätuloja yhdistykselle. Lavasta tulikin suosittu tanssipaikka, jonne kuljetettiin väkeä lähitienoilta linja-autoillakin.

Lavan parhaimmat ajat osuvatkin 1950-ja 1960 luvulle, jolloin siellä vieraili Suomen eturivin artisteja ja orkestereita. Väen vähetessä maaseudulta Kaikukallion kävijämäärät ovat olleet laskusuunnassa jo pidemmän aikaa ja viime vuosina tansseja on järjestetty vain muutaman kerran kesässä. Parhaina vuosina lavalla tanssittiin jokaisena kesä-elokuun lauantaina. Tänä kesänä lavalla järjestetään työväenyhdistyksen toimesta vain juhlatanssit juhannuspäivänä. Heinäkuun lopulla pidettävissä kihutansseissa yhdistys pitää puhvettia ja hoitaa järjestyksenvalvonnan

Tanssien järjestäminen pienillä lavoilla ei Työväenyhdistyksen puheenjohtajan Jorma Harmoisen mukaan ole nykyään kannattavaa. Syynä on yleisökato ja se, etteivät perusorkesterit kelpaa. Yleisö kaipaa nimekkäitä orkestereita, jotka ovat kalliita. Pienen lavan yleisömäärä ei riitä kattamaan tunnettujen esiintyjien kuluja, joten tanssit tuottavat tappiota. Nimekkään esiintyjän keikalla yleisöä pitäisi Harmoisen arvion mukaan olla 500 henkeä kulujen kattamiseksi. Työväenyhdistys on kokeillut monia keinoja Kaikukallion elävöittämiseksi: -Yksi kesä järjestettiin melkein joka viikonloppu tanssit. Viime juhannuksena huono sää verotti kävijöitä, ei ollut kuin vähän yli 100 henkeä, kun normaalisti on 300, Harmoinen summaa.

Kaikukallio on tuottanut yhdistykselle jo monena kesänä tappiota. Ongelman ratkaisemiseksi on etsitty tahoa, joka vuokraisi lavan koko kesäksi ja järjestäisi tansseja. Vuokralaista ei ole kuitenkaan löytynyt. Myös orkesteri voisi vuokrata lavan ja pitää lipputulot, järjestyksenvalvojat ja kahvion ylläpito hoidettaisiin Työväenyhdistyksen toimesta. Toiminnan elvyttämiseksi näyttää olevan vain yksi keino: – Pitäisi löytää sponsoroija, joka ottaisi tappioriskin, tai yrityksiä, jotka kustantaisivat orkesterin, Harmoinen sanoo. Hänen mukaansa kaikki pienet lavat painivat samojen ongelmien kanssa.

Juhannuksena kuitenkin tanssitaan juhlan merkeissä. Luvassa on hyvää musiikkia Arto Kivekkään ja Hannu Auvisen toimesta, eikä puheita pidetä, joten kaikki Kaikukalliolle juhannusta juhlimaan ja tanssimaan, kehoittaa Harmoinen.

Linnunpöntöissä viime vuotta vähemmän pesijöitä

Uutiset

BirdLife Suomen Pönttöbongaus-tapahtuman mukaan linnunpöntöissä on tänä kesänä viime vuotta vähemmän lintuja. Viikonloppuna järjestetyn Pönttöbongauksen tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Tapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran.

Alustavien tulosten mukaan linnunpöntöistä 52 prosenttia oli asuttuna, kun viime vuonna vastaava luku 59 ja edellisenä 44 prosenttia. Vaikka kevät koitti aikaisin, loppukevät oli viileä ja pesinnät näyttävät olevan hieman myöhässä. Alustavat tulokset perustuvat noin 1 800 paikan ja 15 000 pöntön havaintoihin. Eniten havaintoja on toistaiseksi saatu Turusta, Helsingistä ja Espoosta.

Yleisimmät pöntöissä pesivät linnut olivat kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Ne kattoivat lähes 80 % pesinnöistä. Seuraavaksi yleisimmät pönttölinnut olivat pikkuvarpunen, telkkä ja kottarainen. Selvästi viime vuotta vähemmän todettiin harmaasiepon pesintöjä. Harmaasiepon kevätmuutto on ollut myöhässä, mikä näkyy pönttöbongauksessa paitsi pesintöjen vähäisenä määränä myös siinä, että suuri osa pesinnöistä on varsin aikaisessa vaiheessa. Kaikkiaan pöntöistä on ilmoitettu pesivänä yli 20 lintulajia.

Pönttöbongaushavaintoja voi ilmoittaa vielä sunnuntaihin 14.6. saakka tapahtuman verkkosivuilla www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja.

Verkkosivuilla voi tarkastella lajikohtaisesti, missä vaiheessa eri pönttölintujen pesinnät nyt ovat eri puolilla Suomea.

LISÄTIETOJA
Pönttöbongaus-verkkosivut: www.ponttobongaus.fi
Pönttöbongauksen päivittyvät tulossivut: www.tiira.fi/ponttobongaus_2015/tulokset.php

Saimaannorppakannan koko kasvanut hieman

Uutiset

Saimaannorppakanta on nyt noin 320 hyljettä. Pesälaskennoissa löydettiin 56 poikasta eli kuuttia. Kevään nopean etenemisen takia kaikkia lisääntymisalueita ei pystytty käymään läpi kattavasti, koska jäät sulivat tutkijoiden alta. Metsähallitus arvioi, että koko lisääntymisalueella syntyi viime talvena noin 70 kuuttia. Pesälaskentatulosten lisäksi arviossa on otettu huomioon edellisinä vuosina syntyneiden kuuttien määrä tarkistamatta jääneillä alueilla.

Tämä oli jo kolmas peräkkäinen, pesimäoloiltaan epävakaa talvi. Kahtena edellisenä vuonna kannan kasvua ei ole havaittu. Tänä vuonna syntyneiden kuuttien määrä viittaa kuitenkin kannan koon lievään kasvuun, jonka perusteella kannan voidaan arvioida kasvaneen 10–15 yksilöllä vuodesta 2012.

Talvella 2015 kaikille norpan lisääntymisalueille ei muodostunut riittävästi kinoksia saimaannorppien luontaiseen pesintään eikä pesämäärän avulla pystytä arvioimaan tarkkaa kannan kokoa. Osa kuuteista syntyi luonnonkinospesiin ja osa apukinoksiin, joita tehtiin vähälumisimmille alueille yhteensä 68 kappaletta. Kuutteja syntyi myös ilman pesäkinoksen suojaa. Kuuteista yhdeksän on löydetty pesistä kuolleina.

Vuonna 2015 havaittu ja arvioitu poikasten määrä Saimaan vesialueittain:

VesialueHavaittu syntyvyysArvioitu syntyvyys
Pyhäselkä- Jänisselkä00
Orivesi02
Pyyvesi Enonvesi02
Kolovesi22
Joutenvesi55
Haukivesi1517
Pihlajavesi2025
Puruvesi00
Tolvanselkä Katosselkä77
Luonteri00
Lietvesi23
Petraselkä Yövesi46
Suur-Saimaa11
Yhteensä5670

 

Ensiaputaidot korostuvat kesämökillä, jonne ammattiauttajilla on pitkä matka

Uutiset

Punaisen Ristin kesän ensiapuohjeet auttavat varautumaan pieniin tapaturmiin ja onnettomuuksiin

Suurin osa ensiapua vaativista tapaturmista tapahtuu vapaa-ajalla. Kesällä tyypillisiä tapaturmia ovat ongenkoukun juuttuminen ihoon, palovammat, haavat ja nivelvammat.

Iso osa onnettomuuksista sattuu silloin, kun lomailija tekee jotain pitkän tauon jälkeen ja taidot ovat ehtineet ruostua. Lomalla saatetaan innostua uuteen harrastukseen, matkustellaan, veneillään ja retkeillään, jolloin haavereita voi tapahtua. Vapaa-ajalla tehdään usein myös montaa asiaa samaan aikaan.

Onnettomuuksilta voidaan kuitenkin välttyä, kun toimitaan rauhallisesti ja keskitytään yhteen asiaan kerrallaan. Jos jotain kuitenkin tapahtuu, on hyvä pitää lähellä ensiaputarvikkeita.

– Kesällä matkustetaan ja ammattiauttajat voivat olla kauempana kuin arkena. Silloin on hyvä osata auttaa itseään ja lähimmäisiään, sanoo Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Punainen Risti on koonnut kesän ensiapuohjeet nettiin, josta ne voi tulostaa itselle muistilistaksi. Ensiapuohjeista löytyy lista tarvikkeista, joita jokaisen kannattaisi varata kesällä loma-asunnolle, veneeseen, telttaretkelle tai festareille.

– Kun hankitaan ensiaputarvikkeita, tulee samalla mietittyä mahdollisia vahinkoja. Kun riskit ovat tiedossa, osataan vahingoilta paremmin välttyä, Myllyrinne sanoo.

Tarkista, missä olet
Jos onnettomuus on vakava ja lisäapua tarvitaan, on tärkeä tietää, missä ollaan. Ennen lomalle lähtöä on hyvä selvittää tarkka sijainti, esimerkiksi kesämökin koordinaatit. Koordinaatit voi tarkistaa osoitteen perusteella hätäkeskuksen sivuilta www.112.fi/hatanumero_112/tieda_sijaintisi

– Tarkka osoite kannattaa pitää näkyvässä paikassa ja opettaa se lapsillekin. Koskaan ei tiedä, vaikka itse joutuisi autetuksi ja avun hälyttäjänä on kesävieras toiselta paikkakunnalta, Myllyrinne suosittelee.

Punaisen Ristin verkkosivuilta voi tulostaa täytettävän turvataulun, johon mökin sijainnin ja tärkeimmät puhelinnumerot voi merkitä. Turvataulu löytyy osoitteesta www.punainenristi.fi/opi-ensiapua.

Puumarkkinat piristyivät

Uutiset

Tammi-huhtikuussa Etelä-Savon puukauppamäärä oli 1 187 000 m3. Laskua edellisvuoden määriin oli lähes 20 %. Verkkaisesti alkanut puukauppavuosi on nyt selvästi piristymässä. Parin viimeisen viikon aikana puuta on myyty Etelä-Savossa yli 90 000 m3 viikossa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä hiljaisiin talven viikkoihin verrattuna.

Kysynnän kasvu oli odotettavissa. Viime kuukausina teollisuuden puunkäyttö on ollut ostoja suurempaa. Tämä on supistanut raaka-ainevarantoja. Myös puun tuonti-määrät ovat olleet lievässä laskussa jo pidemmän aikaa.

Suurin myönteinen muutos on tapahtunut havutukin kysynnässä. Varsinkin kuusitukki kärsi vielä talvella kysynnän puutteesta, mutta nyt tilanne on tasapainoisempi. Myös mänty- ja koivutukille on kysyntää. Ostajat ovat kiinnostuneita erityisesti kesällä korjuukelpoisista päätehakkuukohteista. Myös harvennuskohteista tehdään kauppaa.

Yleisen taloustilanteen haasteista huolimatta, metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat pysyneet korkealla tasolla. Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä sahatavaran tuotanto ja tukin käyttö laskivat vain 3 % ja kuitupuun ja hakkeen käyttö jopa kasvoi hieman. On myös huomattava, että kuitupuuta käyttävä metsäteollisuus tekee kokonaisuutena tällä hetkellä erittäin hyvää tulosta.

Tulevaisuus näyttää valoisalta
Metsä Group rakentaa Äänekoskelle modernin biotuotetehtaan, mikä lisää havukuidun käyttöä noin 4 milj. m3. Stora Enso ilmoitti rakennuselementtien tuotantolinjan perustamisesta Varkauteen. Järeän kuusitukin käyttö kasvaa reilut 200 000 m3. Erittäin myönteinen signaali on myös Finnpulp Oy:n sellutehdashanke Kuopiossa. Listaan voi lisätä vielä muitakin hankkeita kuten Kemijärven biotuotetehtaan suunnitelmat. Suomi nähdään jälleen sellaisena metsäsektorin toimialueena, johon kannattaa investoida.

Olisikin ihme, jos tällainen raaka-ainereservi ei kiinnostaisi puunjalostajia. Metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta joka vuosi ja markkinahakkuiden taso on vaihdellut 54-59 milj. m3. Energiapuu mukaan lukien vuotuisia hakkuumahdollisuuksia olisi mahdollista lisätä yli 40 % kotimaan nykytasosta.

Puukauppa kannattaa valmistella huolella
Puukaupan valmistelu kannattaa tehdä huolella ja käyttää metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluja. Tarjoukset pyydetään mahdollisimman monelta ostajalta ja tarjousten vertailussa huomioidaan myös ostajien erot tukin katkonnassa. Parasta tarjousta ei siis ratkaise pelkästään yksikköhinta.

Myyntierien kilpailuttaminen on hyvin tärkeää myös yleisen puun hintatason kannalta. Vain tarjouskilpailun kautta markkinamekanismit pääsevät vaikuttamaan sekä yksittäiseen kauppaan, että markkinoiden keskihintaan.

Keskusta sai eniten ääniä Anttolassa

Uutiset

Valtakunnan tulosta noudattaen Keskusta oli Anttolan äänestysalueella eniten ääniä saanut puolue eduskuntavaaleissa. Puoluetta äänesti 375 henkilöä, %-osuus äänistä 36,6. Toiseksi eniten ääniä sai SDP, jota äänesti 247 henkilöä, %-osuus 24,1%, Perussuomalaiset saivat 178 ääntä,%-osuus 17,3,  Kokoomusta äänesti 125 henkilöä %-osuus 12,2%. Vihreiden äänisaalis oli 54, %-osuus 5,3 ja Kristillisten 28 ääntä, %-osuus 2,7. Itsenäisyyspuoluetta äänesti 3 henkilöä , Valitsijayhdistys sai 2 ääntä ja  Muutos-2011 sai Anttolasta yhden äänen.

Anttolan ääniharava oli keskustan Jari Leppä, joka sai 178 ääntä, demareista Satu Taavitsainen sai  123 ääntä ja  Pauliina Viitamies 84 ääntä. Keskustan Pekka Pöyry 79 ja Merja Rehn 64 ääntä, kokoomuksen  Lenita Toivakka 59 ja Antti Häkkänen 44 ääntä. Perussuomalaisista Kaj Turunen sai 44 ,Harri Kivinen 40 ja Jukka Pöyry 30 ääntä.

Anttolan äänestyalueella kävi äänestämässä kaikkiaan 1032 äänestäjää, joka oli 73,4% alueen äänioikeutetuista.

Etelä-Savon verkkokysely selvitti: Kiinteä laajakaistayhteys kiinnostaa 1500 kotitaloutta ja mökin omistajaa

Uutiset

Noin 1100 eteläsavolaista kotitaloutta ja yli 400 mökin omistajaa on kiinnostunut hankkimaan nopean ja kiinteän laajakaistayhteyden. Halukkuus selvisi verkkokyselyssä, jonka Etelä-Savon maakuntaliitto ja maakunnan kunnat tekivät Internetissä alkuvuodesta.

– Kysely osoitti, että Etelä-Savossa on selvä tarve kiinteille laajakaistayhteyksille, sanoo maakuntainsinööri Marko Tanttu maakuntaliitosta. Kiinnostus kiinteään laajakaistaan vaihteli kunnittain. Suurinta se oli Joroisissa, josta kiinnostuksensa ilmoitti lähes 300 kotitaloutta (285 kpl). Kysely oli kuitenkin vasta alkukartoitus. Lopulliset päätökset kiinteän verkon rakentamisesta edellyttävät Tantun mukaan vielä monta eri vaihetta ja monen eri toimijan yhteistyötä. – Verkkohankkeet vaativat toteutuakseen sekä kuntien linjauksia että asukkaiden lopullisia päätöksiä. Lisäksi tarvitaan päätökset niin julkisesta kuin yksityisestä rahoituksesta ja esimerkiksi verkon ylläpidosta.

Kunta päättää
Maakuntaliitto on toimittanut kyselyn tulokset kuntiin. Toive on, että kunnat tekisivät ainakin alustavia päätöksiä oman kuntansa laajakaistahankkeista huhtikuun loppuun mennessä. Kun kuntien näkemykset ovat selvillä, liitto aloittaa hanke-ehdotuksista neuvottelut teleoperaattoreiden kanssa. Neuvotteluissa käydään läpi esimerkiksi hankkeiden todellisia toteuttamismahdollisuuksia. Verkkokysely toimii yhtenä aineistona hankealueita valittaessa. – Pelkästään kyselyn pohjalta järkeviä hankealueita olisi varsin vaikea valita. Verkkotoiveet sijaitsevat hajallaan ympäri maakuntaa ja etäällä toisistaan, Tanttu kertoo. – Vastaukset antavat kuitenkin osviittaa siitä, missä laajakaistayhteyksille on potentiaalisia asiakkaita ja missä asiaa kannattaa pitää edelleen viedä eteenpäin. – Ikävä kyllä yksittäisen tai muutaman toiveen tai tarpeen pohjalta laajakaistaverkkoa ei kannata lähteä edistämään. Jos laajempaa kiinnostusta ei ole, verkon toteutuminen on äärimmäisen epätodennäköistä.

Rahoitusta tarjolla
Jos kiinnostus kiinteän laajakaistaverkon rakentamiseen on kunnassa riittävää, kunta voi anoa rakennustöihin rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Verkkokysely keräsi kunnille tarpeellista perustietoa rakennuspäätösten pohjaksi. Kysely oli osa maakuntaliiton vetämää Laajakaistaa Etelä-Savon maaseutualueille -hanketta. Hanke pohjustaa kuntien pienimuotoisia tietoliikennehankkeita. Kyselyyn vastaaminen ei velvoittanut hankkimaan laajakaistayhteyttä. Siitä tehdään sopimus myöhemmin erikseen. Laajakaistayhteydet eivät toimi kaikkialla Etelä-Savossa niin kuin niiden pitäisi. Puutteita on erityisesti maaseudulla. Laajakaistaa Etelä-Savon maaseutualueille -hanke pyrkii korjaamaan ongelmaa.

 

 

Harvionselällä vaarallinen railo

Uutiset

Anttolan Harvionselälle on syntynyt noin 10 metriä leveä railo Pappilansaaren (kartalla Kaijatsaari) ja Jaaninsaaren välille. -Kun railo on siihen ilmestynyt, niin se pysyy ja elää lämpötilan vaihtelujen mukaan, eikä se kokonaan mene kiinni, vaikka tulisi kovemmatkin pakkaset, sanoo tottunut jäälläkulkija, Paajalansaaresta kotoisin oleva Matti Kiljunen.

Suuremman railon lisäksi jäällä on useita railonalkuja, joten jäällä liikkuessa on syytä olla tarkkana, ettei saa kylmää kylpyä. -Jäälle ei enää kannata mennä vähänkään raskaammalla kulkupelillä, Matti muistuttaa.

ELY keskus varoittaa haurastuneista jäistä

Uutiset

Viime viikkojen vesisateet ja leudot säät ovat haurastuttaneet jäiden kantavuutta kaikkialla järvialueellamme. Etelä-Savon ELY keskus teki jäänpaksuusmittauksia 11.3.2015 muutamalla järvellä maakunnan etelä- ja länsipuolella. Mittaukset tehtiin n. 100 metrin päässä rannasta. Osassa kohteissa kokonaisjäänpaksuus oli jo hieman ohentunut helmikuun mittauskertaan (10.2.) verrattuna, ja etenkin kohvajään osuus on lisääntynyt reilusti. Jääpeitteen kokonaispaksuus vaihteli 31 – 40 cm välillä. Teräsjään osuus on säiden johdosta vähentynyt huomattavasti, ja kohvajäätä alkaa olla paikoin puolet koko jään vahvuudesta, vähimmilläänkin kolmannes. Lisäksi kohvajääkerrokset upottavat paikoin. Heikompaa kohvajäätä esiintyi jokaisella mittauskohteella, mutta erityisesti Peruvedellä kohvajään osuus on huolestuttava ja puolet kokonaisvahvuudesta (kohvaa 15 cm). Irtolunta ei jään päällä ole ollut viikkoihin, ja parisen viikkoa sitten olleet sulan veden lätäköt ovat niin ikään hävinneet. Jää saattaa nyt öisin vahvistua, mutta viime kevättalven tapaan lähipäivinä syntynee huomattava määrä pieniä railoja jään laajetessa iltaisin ja öisin sekä jäänalaisen vesikerroksen lämmetessä kirkkaan auringonpaisteen vaikutuksesta päivisin. Viime vuoden maaliskuussa vastaavanlaisessa tilanteessa jäiden laajenemisen pitämät äänet olivat yleisiä, ja mikäli ennusteiden mukaiset kireähköt yöpakkaset toteutuvat, kuuluu järviltä iltaisin ja aamuisin kumeaa moikunaa.

Epävarmuus jatkuu Etelä-Savon taloudessa lähitulevaisuudessa, valoisampia näkymiä pilkahtelee (Etelä-Savon ELY-keskus)

Uutiset

Talous- ja työllisyystilanne on syksyn ja talven aikana edelleen heikentynyt. Yleistä tunnelmaa Etelä-Savon alueen kehitysnäkymissä voi luonnehtia huolestuneeksi. Työttömien määrä on kasvanut eikä selkeää kään­nettä ole näköpiirissä. Työmarkkinoiden rakennemuutos näkyy työpaikkojen lopullisena häviämisenä muun muassa koulutus- ja viestintäaloilta, ja lisäksi työvoiman kysyntään luovat oman varjonsa sekä valtionhallinnon että kuntasektorin talousvaikeudet ja työvoiman vähentämispaineet.  Yritysrahoituksen kysyntä säilyi aivan ke­vään korvalle saakka vähäisenä – helmikuun aikana kysyntä on kuitenkin selvästi vilkastunut aiemmasta.

Kaivattuja positiivisia näkymiä arvioidaan avautuvan puun kysynnän kasvusta muun muassa biotuotteiden valmistuk­seen. Uutisoidut investointisuunnitelmat ovat luoneet metsäsektorille positiivisia odotuksia ja myös toteu­tunut kehitys on ollut moniin muihin toimialoihin verrattuna positiivisempaa. Teknologiakonserni Andritzin tekemä aiesopimus Metsä Fibren kanssa tehtaiden päälaitetoimituksesta tuo Savonlinnan seudulle ja alu­een metallialan alihankkijoille valoa ja kasvun odotusta tulevaisuuteen. Uusien yritysten perustaminen on säilynyt taantumankin aikana suhteellisen hyvällä tasolla, mikä luo uskoa tulevaan kehitykseen. Elinkei­noelämän rakenteellinen muutos tuo myös tilaa uudelle yritystoiminnalle ja uusille liiketoimintamahdolli­suuksille, joita tässä tilanteessa kaivataan.

Etelä-Savon alueellisia, lyhyen aikavälin kehitysnäkymiä arvioitiin ELY-keskuksen johdolla helmikuussa laa­jan asiantuntijajoukon voimin osana työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta.

Rakennusalalla suhdannenäkymä on vain tyydyttävä ja piristymistä kaivataan – painopiste rakentamisessa on siirtymässä hankekooltaan pienempään ja erityisesti korjausrakentamiseen. Kaupan, matkailun ja mui­den palveluiden aloilla näkymät ovat heikentyneet yksityisen kulutuksen laskiessa kotimaisten kuluttajien supistuvan ostovoiman ja Venäjän kiristyneen tilanteen myötä.

Työttömyys maakunnassa on ollut jatkuvassa kasvussa vuodesta 2008. Suhdannetaantuman pitkittyminen on johtanut paitsi siihen, ettei määräaikaisia työsuhteita jatketa, myös lukuisiin irtisanomisiin pitkistä työ­suhteista. Työvoiman kysynnän heikkeneminen näkyy erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja vajaakun­toisten työnhakijoiden työttömyyden kasvuna ja pitkittymisenä.

Mene Ylös