Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Kirjoittaja

Toimitus- sivu 8

Toimitus has 100 articles published.

Kaupunginhallitus ei lämmennyt pitäjä-nimen käytölle – aluejohtokunnat voivat kuitenkin käyttää sitä harkinnan mukaan

Uutiset

Mikkelin kaupunginhallitus päätti 21.9. kokouksessaan, että että entisten kuntien alueita ei erikseen hallinnollisesti nimetä pitäjiksi, mutta antaa luvan aluejohtokunnille niin harkitessaan omilla päätöksillään käyttää entisen kunnan alueestaan nimitystä pitäjä.

Pitäjä nimen käyttöön ottamista entisten kuntien alueilla suosittelivat käyttöön otettavaksi Ristiinan ohella myös Anttola ja Haukivuori. Suomenniemi ei suhtautunut nimen muutokseen kielteisesti mutta ei nähnyt sitä tarpeelliseksi. Ristiinan aluejohtokunta oli esittänyt muutosta Mikkelin kaupunginhallitukselle ja tarvittaessa edelleen kaupunginvaltuustolle.

Kaupunginhallitus äänesti asiasta kun Jaakko Väänänen esitti Vesa Himasen ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että kaikista liitoskunnista ryhdytään käyttämään myös hallinnollisesti pitäjä nimitystä vuoden 2016 alusta alkaen.  Kaupunginjohtajan esitys. että pitäjä-nimeä ei oteta  käyttöön voitti äänestyksessä äänin 12-3.

 

Vallan vaiheilta

Uutiset

Etelä-Savon ja Mikkelin kesä oli täynnä tapahtumia: erilaisia musiikkitapahtumia, St Michel ravit, markkinoita, kesäteatteriesityksiä, liikunta-aktiviteettia. Myönteisenä koettiin myös entisissä kuntataajamissa järjestetyt tapahtumat, esim. Anttolan kihut ja juhannusjuhlat.

Kesällä Mikkelin väestö kasvaa vapaa-ajan asukkaiden myötä. Tällä on paljon positiivista kerrannaisvaikutusta. Tapahtumiin riittää osallistujia – toisaalta tapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden välillä. Merkittävä vaikutus on myös vähittäiskaupan ostovoimaan. Päivittäiskaupassa vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman suhde vakituisen väestön ostovoimaan on Etelä-Savossa noin 14 %, kun suhde esimerkiksi Kymenlaaksossa on noin 2%, Pohjois-Pohjanmaalla noin 2,5 % ja Kainuussa 3%. Anttolankin arkipäivän peruspalvelut ovat saaneet mökkiläisiltä kiitosta. Kokonaisuutena Etelä-Savon välitön matkailutulo elinkeinoyhtiö Misetin ( nykyisin Miksei oy) selvityksen mukaan on noin 250 miljoonaa euroa.

Vaikka kesällä onkin taukoa joidenkin toimielinten kokouksissa, ei kunnan toiminta pysähdy. Etelä-Savossa on 12 kunnan toimesta valmisteltu sosiaali-ja terveysaluetta, johon yhdistyisi sosiaalipalvelut, kuntien peruspalvelut ja erikoissairaanhoito. Valmistelu on niin pitkällä, että sote-alueen muodostaminen viedään kuntien valtuustoon nyt syksyllä. Sipilän hallitusohjelmassa puhutaan itsehallintoalueista. Alueiden määrästä ei ole lopullista päätöstä. Ainoa oikea luku tässä vaiheessa on hallitusohjelmaan kirjattu enintäin 19. Ministeri Rehulan mukaan Etelä-Savon valmistelu ei mene hukkaan, vaikka lopullinen ratkaisu vuosien vatvomisen jälkeen olisikin erilainen. Meille on tärkeää, että Kuopion ja Lahden välillä säilyy 24/7 päivystyssairaala. Olipa järjestämisalueet miten laajoja tahansa, on tärkeää huolehtia siitä, että tietyt palvelut tuotetaan edelleen lähipalveluina.

Hallitusohjelman linjaukset viittaavat siihen, että sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kunnilta siirtyy myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, joka tarkoittaa lähes puolet kunnan menoista. Joku voi kysyä, onko kunnalla enää mitään merkitystä tämän jälkeen. Vastaus on yksiselitteinen: kunta on edelleen osa arkea. Kunnan järjestämisvastuulle jää paljon tehtäviä, jotka liittyvät asukkaiden päivittäiseen elämään, asumiseen ja alueen elinvoiman kehittämiseen.

Julkisen talouden tervehdyttämiseen kuuluu myös normien ja kuntien tehtävien purku. Hallitusohjelmassa mainitaan, että kuntien kustannuksia vähennetään miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä. Kunnilta kysellään nyt syksyn aikana näkemyksiä asiasta ja yksityiskohtainen esitys tullee tämän vuoden loppuun mennessä.
Sote-uudistus ei muuta pelkästään kunnan roolia palvelujen järjestämisessä, vaan ohjaa kuntia uudistamaan myös johtamisjärjestelmäänsä. On selvää, että jos puolet kunnan tehtävistä, henkilöstöstä ja rahoituksesta siirtyy isommille itsehallintoalueille, on nykyinen viranhaltija – ja lautakuntarakenne liian raskas muuttuneeseen tilanteeseen.

Maanantaina 24.8 Mikkeli siirtyi uuden kaupunginjohtajan Timo Halosen aikakauteen. Hän on kesän aikana jo hyvin verkostoitunut ja tutustunut uuteen “valtakuntaansa”. Asukkaiden, ympäristön ja elinkeinojen hyvinvointi on sekä meidän luottamushenkilöiden että kaupungin viranhaltijoiden toimintaa johtava tavoite. Sen verran tunnen jo uutta kaupunginjohtajaamme, että voin sanoa samojen tavoitteiden ohjaavan hänenkin toimintaansa. Toivotetaan hänet siis tervetulleeksi Mikkeliin.

Ja lopuksi: Pidetään huolta itsestämme ja lähimmäisistämme. Posti jakoi meille kansalaisopiston runsaan kurssitarjonnan, joka avaa meille onnistumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Mukana tuli myös Mikkelin kaupungin palveluopas, johon on koottu yhteistiedot ja ohjeistukset sähköisiin palveluihin ja myös tilanteeseen, jossa herää huoli vanhuksesta. Kannattaa muistaa myös mahdollisuus kuntalaisaloitteeseen, johon ohje löytyy palveluoppaasta.

Seija Kuikka
Kirjoittaja on Mikkelin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk)

Pitkälahden erämiehet ry. Uusi erämaja

Uutiset

Pitkälahden erämiehet ry on saanut myönteisen päätöksen Veej’jakaja ry:n hallitukselta uuden erämajan Leader-hanketuelle. Noin kaksi vuotta vireillä ollut hanke on vihdoinkin toteutumassa. Yhdistys käynnisti varsinaisen rakennushankkeen keskiviikkona 12.8.2015 vanhan erämajan purkutalkoilla ja uuden majapohjan metsänraivauksella.

Jäsenet ja maanomistajat olivat erittäin hyvin mukana aloitustalkoissa. Kaikkiaan 32 henkilöä oli tuomassa oman tärkeän panoksensa hankkeen käynnistämiselle. Vanha huonokuntoinen hirsirunko on tarkoitus polttaa palokunnan kanssa yhteistyöllä ja sen jälkeen syyskuun puolessa välissä aloitetaan uuden majan perustustyöt. Perustustöiden jälkeen varsinainen uuden erämajan hirsikehän nosto aloitetaan keväällä 2016 ja maja on suunniteltu olevan valmis vuoden 2016 loppuun mennessä.

Tämän vuoden hirvipeijaiset yhdistys on päättänyt peruuttaa ja peijaiset pidetään sitten uuden majan avajaisjuhlien yhteydessä 2016. Samalla yhdistys täyttää 50 vuotta, joten uuden majan valmistuminen juhlistaa seuran vuosijuhlaa erinomaisesti.

Tulevista talkoista ilmoitamme yhdistyksen kotisivuilla, jossa voi seurata myös hankkeen etenemistä. Anttolan Sanomat seuraa myös, kuinka uusi erämaja valmistuu ja uutisoi tapahtumista.

Yhteiset talkoot ovat erittäin tärkeitä hankkeen onnistumisen kannalta. Jokaisen alueen asukkaan, maanomistajan ja seuran jäsenen työpanos on yhtä tärkeä. Ilman aktiivisia alueen asukkaita tällaisten hankkeiden läpivieminen ei olisi mahdollista.

Pitkälahden erämiehet ry
Hallitus

www.pitkalahdenem.complem-talkoot-2Talkooväkeä purkamassa vanhaa erämajaa ja raivaamassa uuden rakennuksen pohjaa.

Maastopalo Pitkälahden Korvensaaressa

Uutiset

Noin kaksi aaria rannalla olevaa kuivaa kalliometsikköä syttyi tuleen tiistai-iltana puoli seitsemän aikaan Pitkälahden Korvensaaressa. Lähellä palopaikkkaa asuvat mökkiläiset rajoittivat paloa ja estivät sen  leviämistä. Palokunta sammuttaa noin klo 21 saakka. Palosta ei ole aiheutunut henkilö- eikä omaisuusvahinkoja. Palon syttymissyy on tuntematon.

Etelä-Savon järvivedet harvinaisen viileitä

Uutiset

Vesistöjen lämpötilat ovat Etelä-Savossa tavanomaista alhaisempia. Etelä-Savon ELY-keskusten mittausten mukaan viileä sää on pitänyt uimavedet koleina.  Järvivesien lämpötilat Etelä-Savossa eivät ole tänä kesänä ylittäneet virallisilla havaintopaikoilla 20 asteen rajaa.

Kesäkuun alkupuolella vedet lämpenivät viileiden säiden myötä erittäin hitaasti. Juhannuksen tienoilla lämminneen sään myötä vedet lämpenivät hetkellisesti mutta viilenivät taas uudelleen. Haukivuorella Kyyveden havaintoasemalla mitatut veden pintalämpötilat olivat kesäkuussa 2000-luvun kylmimpiä. Savonlinnassa Haukiveden mittausasemalla järvivesi on viimeksi ollut näin kylmää vuonna 2000.

Myös heinäkuussa mitatut järvivesien lämpötilat ovat olleet toistaiseksi tavanomaista viileämpiä. Kyyvedellä on viime päivinä mitattu noin 18–19 asteen ja Haukivedellä noin 17–18 asteen lämpötilalukemia. Tavanomaisesti lämpötila on kohonnut pintavesissä noin 4 astetta korkeammaksi, yli 20 asteen lämpötilalukemiin. Viime kesään verrattuna ero on huomattava – pintalämpötilat olivat vuosi sitten heinäkuussa koko Etelä-Savossa normaalia lämpimämmät ja esimerkiksi Kyyvedellä mitattiin jopa yli 25 asteen lukemia.

Vesistöennusteiden mukaan vesistöjen lämpötilojen ei ennakoida tänä kesänä enää nousevan.

Pintavesien lämpötilat

Pohjolan superruuat esillä Anttolan Kihuilla!

Uutiset

Pohjolan superruuat ovat monin tavoin esillä Anttolan Kihuilla lauantaina 25.7. Anttolan Satamapuistossa.

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten kotitalousasiantuntija Mervi Kukkonen kertoo Anttolan kihujen markkinatorin vieraille superruuista Kihujen ohjelmalavalla klo 12 sekä maa- ja kotitalousnaisten osastolla kihumarkkinoiden aikana klo 10-17. Kannattaa tulla kuuntelemaan, mikä oikein on superruokaa. Maa- ja kotitalousnaisten Kaurasta kaaliin, muikusta mustikkaan – Pohjolan superruuat lautasille –hankkeessa tuodaan esille lähellä kasvavia ja tuotettuja superruokia ja niiden terveellisyyttä. Anttolan maa- ja kotitalousnaiset yhdistävät kaksi superruokien raaka-ainetta: muikun ja rukiin, ja valmistavat herkullisia muikkukukkosia. Myytävänä on myös muuta superruokaa!

Anttolan Satamapuistossa riittää säpinää koko päiväksi. Markkinakojujen lomassa kihumaskotit Hyppis ja Pomppis vetävät pelejä ja leikkejä lapsille pitkin päivää. Jaakon-päivän kunniaksi kisaillaan myös kylmän kiven heitossa. Kihujen ohjelmalavalla nähdään ja kuullaan kuinka Lapatossut viettävät rantalomaa ja nautitaan myös kesäisistä sävelmistä Saimaalla.

Seurojentalo Koivulassa on kihumarkkinoiden aikaan esillä vanhoja koulutauluja. Nykylapset eivät ole kuulleetkaan näistä vielä 70-luvulla käytössä olleista havaintovälineistä.

Illalla klo 19 alkaen Koivula juhlasalissa pääsee rentoutumaan ja nauttimaan hyvästä teatterista, kun Pauliina Hukkanen esittää Seinäruusua. Teatterista voi jouhevasti siirtyä vaikkapa Kaikukallion lavalle kihutansseihin, jossa musiikista vastaa Tanssiorkesteri Fosfor. Tansseihin on vapaa pääsy!

Sunnuntaina klo 10 Kaikukallion lavalla järjestetään kihukirkko, jonka jälkeen tarjoillaan kirkkokahvit.

Anttolan kihut järjestävät Anttolan Maa- ja kotitalousseura ry ja Anttolan aluejohtokunta

Lisätietoja Anttolan kihuista www.anttola.fi

Suurissa muikkujärvissä vähintään keskinkertaisesti muikkuja

Uutiset
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan muikkuja kuoriutui keväällä 2014 selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Nyt tätä toisella elinvuodellaan olevaa muikkua on runsaasti muun muassa Etelä-Saimaassa, Pihlajavedessä, Puruvedessä sekä Pielisessä.

 

Vuonna 2014 monissa Itä-Suomen suurissa muikkujärvissä kuoriutui vahva muikkukanta. Päijänteellä, Oulujärvessä ja Inarijärvessä kanta jäi keskinkertaiseksi. Tämän vuoden saaliista valtaosan muodostavat keväällä 2014 kuoriutuneet, nyt toisella vuodellaan olevat muikut.

– Kun muikkuja on paljon, ravinnosta tulee pula ja kala jää pieneksi. Pienen kalan markkinointi kuluttajille on vaikeaa. Siellä, missä muikkuja on vähemmän, ruokaa riittää ja kala kasvaa. Esimerkiksi keskisellä Päijänteellä muikku on kookasta ja menee hyvin kaupaksi, kertoo tutkija Irma Kolari Luonnonvarakeskuksesta.

Muikun kutukannat olivat keskimääräisiä viime syksynä, joskin paikoin kutukaloja oli vähän. Kutukalat olivat viime syksynä pääosin peräisin vuosiluokasta 2013, joka oli erittäin heikko. Tulevana syksynä kutukannat vahvistunevat, kun edellistä runsaampi vuosiluokka 2014 tulee lisääntymisikään.

Luke seuraa muikkukantoja ammattikalastajille suunnatulla kyselyllä. Muikku on saaliin määrän ja arvon perusteella sisävesien ammattikalastajien tärkein saaliskala. Seurannan tavoitteena on saada yleiskuva maamme muikkukannoista ja ennakoida tulevaa kehitystä. Luken kevättalvella 2015 tekemään kyselyyn vastasi runsaat sata kalastajaa, ja kysely käsitti noin 80 muikkujärveä.

Aluekohtaista tietoa muikkukantojen tilasta Luken verkkosivuilla.

Syksyn hirviluvat myönnetty Etelä-Savossa

Uutiset

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Etelä-Savon alueelle 3227 pyyntilupaa. Lupamäärä nousi noin150:llä edellisvuodesta. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on mahdollista kaataa yli 4000 hirveä. Osa luvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita käytetään luvansaajien harkinnan mukaan. Pankkiluvat suunnataan syksyllä havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoherkille alueille.

Pyyntilupamäärä perustuu Etelä-Savon alueellisen riistaneuvoston maaliskuussa asettamiin hirvikannan tiheystavoitteisiin. Tavoitteet ovat hirvitalousalueittaisia ja voimassa kolme vuotta. Etelä-Savossa on neljä hirvitalousaluetta. Kolmen eteläisimmän alueen tiheystavoitteena on 2,5 – 3,0 hirveä / 1000 ha suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan. Pohjois-Savon puolelle yltävällä hirvitalousalueella vastaava tavoite on 2,5 – 3,5 hirveä. Tavoitteiden saavuttamiseksi arvioidaan tarvittavan noin 3500 hirven kaataminen.

Viime syksynä yhtä sarvipäätä kohden savolaismetsissä kulki kaksi naarasta. Metsästyksen laadullisena tavoitteena on hirvikannan lehmä-sonnisuhteen korjaaminen nykytilannetta luonnonmukaisemmalle tasolle. Naaraspainoitteisen saaliin tavoitteena on muutaman vuoden kuluessa muuttaa sukupuolisuhde 1,5 lehmään yhtä sonnia kohden.

Hirvien aiheuttamat vahingot ovat pysyneet Etelä-Savossa kohtuullisella tasolla. Vuonna 2014 hirvikolareita oli 107 ja metsävahinkoja korvattiin noin 16 000 eurolla.

Viime syksynä hirvenmetsästys sujui suositusten mukaisesti ja Etelä-Savon alueella ammuttiin 3 363 hirveä. Metsästäjien arvion mukaan metsiin jäi 4 500 eläimen hirvikanta.

 

Juhannusviikon levätilanne on Etelä-Savon järvissä hyvä (Etelä-Savon ELY-keskus)

Uutiset

Viileät ilmat ja kylmät vedet ovat pitäneet levien kasvun kurissa Etelä-Savon järvissä. Lähinnä järvissä on havaittu veden pinnalla jonkin verran siitepölyn aiheuttamia kellertäviä esiintymiä. Järvivesien lämpötilat ovat Etelä-Savossa juhannusviikolla yleisesti hieman alle 15 astetta.

Leväesiintymät alkavat lisääntyä useimpina vuosina vesien lämpenemisen myötä vasta juhannuksen jälkeen.

Valtakunnallinen ja maakunnallinen leväseuranta alkoi kesäkuun alussa. Etelä-Savon levätilannetta seurataan tänä kesänä 14 järvikohteella. Havaintopaikat on valittu kuvaamaan Etelä-Savon yleistä levätilannetta. Kohteiden vedenlaatu kattaa järvet suhteellisen runsasravinteisesta vähäravinteiseen, eli mukana seurannassa on leväherkkiä ja ei-leväherkkiä järviä.

Leväseurannasta vastaavat pääosin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, mutta mukana seurannassa on myös paikallisia asukkaita. Levähavainnot kootaan Etelä-Savon ELY-keskukseen, josta ne viedään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämälle Järviwiki-sivustolle. Sivustolta voi seurata levätilanteen kehittymistä.

Valtakunnallista ja alueellista levätilannetta seurataan kesäkuun alusta syyskuun loppuun saakka. Etelä-Savon ELY-keskus tiedottaa oman alueensa levätilanteesta kuukausittain ja useamminkin, jos levätilanteessa tapahtuu olennaisia muutoksia. Valtakunnallinen leväkatsaus laaditaan ja julkaistaan viikoittain torstaisin ajalla 4.6.- 27.8.  Valtakunnallisen katsauksen tiedot perustuvat havaintoihin yli 250 jatkuvassa levätilanneseurannassa olevalta kohteelta.

Levät voivat aiheuttaa oireita

Jos veteen ilmaantuu silminnähden runsaasti levää, uimista ja veden käyttöä sauna- ja talousvedeksi on syytä välttää. Leväpitoiseen veteen ei myöskään pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Sinilevät voivat aiheuttaa mm. allergiareaktioita, silmätulehduksia tai nuhaista oloa. Sinileväkukinnat voivat myös olla myrkyllisiä. Jos epäilet sinilevistä aiheutuneita oireita, ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen 09 471 977 (24 h/vrk).

Punos- 15 – Jo lähes 40- vuotta partiota Anttolassa

Uutiset

Partiolaiset: Oletteko valmiina? Aina valmiina!

Anttolan Viiriäisten kesäleiriä pidetään jälleen Anttolan seurakunnan rantasaunan maastossa. Punos-15 partioleirin ajankohta on tänä vuonna 15. – 17.6. eli jo kesän alussa. Ensi vuonna Anttolan Viiriäiset täyttää 40v, joten tänä aikana ovat pienet ja isot partiolaiset nähneet ja kokeneet jos jonkinlaisia leirejä.

Vuonna 2015 Suomen Partiolaisten teemana on Kulttuurit kohtaavat ja näin ollen tällä kertaa partioleirinkin teema nivoutuu tämän aiheen ympärille partioperinteitä kunnioittaen.

Uutta perinnettä olemme Anttolassa alkaneet luomaan tuomalla partion myös perheiden ja ei vielä partiolaisten tavoitettavaksi. Perheleirille on mahdollista osallistua oman vanhemman kanssa ja näin tutustua partiotoimintaan. Anttolan Viiriäiset ovat yhdessä seurakunnan lapsityön kanssa suunnitelleet yhteisen leirin.

Leiri alkoi maanantaina 15.6. yhteisesti varusteiden kasaamisella varustevarastolta, josta autokaravaani suuntasi kohti leiripaikkaa. Virallisesti leiri alkoi lipunnostolla. Kolmen päivän aikana harjoitellaan leirirakentelua, opitaan erilaisia sidoksia, tehdään punoksia sekä muistellaan hiukan jo unohtuneita partiohuutoja ja laululeikkejä. Joka leiriin kuuluva leirikaste jännittää jokaista partiolaista hiukan jo etukäteenkin. Partiossa opetellaan monia perinteisiä hyödyllisiä taitoja ja puukon turvallinen käsittely on jokaisen partiolaisen hallittava kun vuollaan perinnekäsitöitä. Leirin aikana selviää, millaista onkaan nukkua teltassa ja miksi karhulla on lyhyt häntä. Leirin päättää yhteinen iltanuotio jonne vanhemmat, isovanhemmat ja muut voivat osallistua ja nauttia leiriläisten esittämistä kokemuksista leirillä.

Heinäkuun lopussa Järvisuomen partiolaisten suurleiri Kosmos pidetään Puumalan Pistohiekalla. Leirille on tulossa 2000 partiolaista. Vierailupäivänä 1.8. myös partiosta kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa ja aistimassa partiotunnelmaa. Myös Anttolan Viiriäisistä osallistuu iso joukko partiolaisia leirille.

Anttolan Viiriäiset on aktiivinen ja kasvava lippukunta. Toinen sanonta kuuluu: ”Kerran partiolainen, aina partiolainen”. Joukkoomme mahtuu uusia ja vanhoja partiolaisia, lisää aktiivisia toimijoita aina kaivataan.

Partiovasemmalla, Anniina Forsman, lippukunnan johtaja

Punos-leirin partiolaiset pystyttämässä telttaa . Kuva: Pauli Forsman

 

 

Mene Ylös