Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Kirjoittaja

Toimitus- sivu 10

Toimitus has 100 articles published.

Sotiemme Veteraanit -keräykset käynnistyvät

Uutiset

Sotiemme Veteraanit 2015 varainhankinta on käynnistynyt perinteisellä varusmieskeräyksellä. Kevään varusmieskeräykset jatkuvat toukokuun loppuun.  Syksyllä Puolustusvoimien antama keräystuki näkyy katukuvassa elokuusta alkaen varusmiesten toisen saapumiserän toimesta. Vuonna 2014 Sotiemme Veteraanit keräys tuotti 2,1 miljoonaa euroa, josta varusmiesten keräämä osuus oli yli 1,4 miljoonaa euroa.

Reserviläisjärjestöt järjestävät lauantaina 14.3.2015 omia keräystempauksiaan useilla paikkakunnilla eri puolilla maata antaen näin tukeaan sotiemme veteraaneille. Vuonna 2014 reserviläisjärjestöjen toiminta tuotti valtakunnallisesti yli 90 000 euroa sotiemme veteraanien hyväksi.

Sotiemme veteraaneja on elossa yhä lähes 27 000. Heidän keski-ikänsä on 90 vuotta. Sotiemme Veteraanit -keräyksillä tuetaan sotiemme veteraanien lisäksi heidän puolisoidensa, leskiensä sekä sotaleskien kotona selviytymistä. Saadulla tuotolla avustetaan mm. hoito- ja lääkekuluissa, hankitaan liikkumista helpottavia apuvälineitä sekä järjestetään virkistystoimintaa ja kuntoutusta.

Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri on jo näin alkuvuodesta käyttänyt koko vuoden 2014 Sotiemme Veteraanit varainhankinnasta saamansa tuoton iäkkäiden jäsentensä hyväksi. Sotaveteraanipiiri tuki tuotolla lähes tuhatta kunniakansalaista.

Sotiemme Veteraanit on Suomen ainoa virallinen varainhankinta, jonka tuotolla tuetaan sotiemme sankareita. Mukana varainhankinnassa ovat kaikki veteraanijärjestöt: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto sekä Kaatuneitten Omaisten Liitto.

Seurakunta onnistui viime vuoden säästötavoitteessaan

Uutiset

Talous pidetään tasapainossa kuluja karsimalla.
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan talouskuuri sai suuntaa kirkkoneuvoston vuonna 2013 hyväksymistä henkilöstöstrategisista linjauksista. Vuoden 2014 tilinpäätöskertomuksen valossa neuvoston linjaukset ovat purreet toivotulla tavalla. Seurakunnan henkilöstökulut laskivat vuodesta 2013 reilulla 416 000 eurolla ja kaikkinensa toimintakuluissa säästettiin edelliseen vuoteen nähden reilut 600 000 euroa. Käyttötalouden kulujen lasku näkyy puolestaan 1,5 miljoonan euron vuosikatteesta, joka parani edellisvuodesta merkittävästi.
– Kulujen leikkaamisen tarve on tiedostettu jo vuosia sitten. Yhteisten päätösten linjakas toteuttaminen näkyy nyt konkreettisina tuloksina, iloitsee tuomiokirkkoseurakunnan talouspäällikkö Tiina Snicker ja arvelee, että myös satunnaiset tuotot sekä toimintatapojen yhtenäistäminen rakennemuutoksen jälkeen ovat vaikuttaneet kulujen pienentymiseen.

Tasapainoinen taloudenhoito ei tarkoita perustyöstä tinkimistä. Tuomiokirkkoseurakunta on varannut kuluvan vuoden seurakuntatyöhön noin 5,7 miljoonaa euroa, joista esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyöhön ohjataan yli kaksi miljoonaa euroa.
Säästöihin pyritään jatkossakin kiinnittämällä huomiota investointeihin ja karsimalla kiinteistötoimen kuluja. Myös henkilöstösuunnittelua on jatkettava. Snickerin mukaan tärkeää on myös tilanteisiin varautuminen etukäteen, sillä yhden tai kahden vuoden hyvä tulos ei tuo tasapainoa ilman jatkuvia toimenpiteitä.
– On katsottava pitkälle tulevaisuuteen ja pyrittävä tekemään asioita entistä fiksummin.
Seurakuntatalouden sopeutusohjelmaa jatketaan edelleen neuvoston sopimin suuntaviivoin. Kirkkoneuvosto käsitteli vuoden 2014 tilinpäätöskertomusta kokouksessaan tiistaina.

Lukuja (suluissa vuoden 2013 vastaava luku):
Toimintatuotot: noin 2 milj. euroa (2,1 milj.)
Toimintakulut: noin 10,6 milj. euroa (11,3 milj. euroa)
Toimintakate: noin 8,6 milj. euroa (9,2 milj. euroa)
Vuosikate: noin 1,5 milj. euroa (960 000 euroa)
Investoinnit (Harjun varikon rakentaminen, As Oy Kirkonhovin yhtiölainan takaisinmaksu, Kirkonmäen seurakuntakodin kellarikerroksen saneeraus jne.): 2,8 milj. euroa

Anttolassa juhlitaan 130 vuotta vanhaa koululaitosta

Uutiset

Anttolan koululaitoksen perustamisesta on kulunut 130 vuotta, ja viikolla 17 (20.–24.4.) koulu täyttyy juhlahumusta. Teemaviikon aikana muistellaan koulunkäyntiä eri vuosikymmeninä ja juhlitaan arvokkaan iän saavuttanutta koululaitosta. Jokaiselle päivälle on suunniteltu jotain erityistä ohjelmaa, joka sävyttää koulun arkea. Ruokalassa maistellaan menneille vuosikymmenille tyypillisiä kouluruokia.

Maanantaina avataan koululaitoksen historiaan liittyvä näyttely koululla ja kirjastossa. Koulun väki sonnustautuu entisajan vaatteisiin. Ruokailuun tuodaan kansakoulun hengessä omat eväsleivät keiton kaveriksi.

Tiistaina vietetään isovanhempien päivää, jolloin isovanhemmat pääsevät seuraamaan nykykoulun arkea ja kertomaan omista kouluajoistaan. Auditoriossa haastatellaan myös senioriopettajia.

Keskiviikkona koulutarkastaja vierailee luokissa, ja oppilaat osallistuvat myös raittiuskilpakirjoituksiin. Illalla koulu avaa ovensa entisille oppilaille, jotka voivat järjestää koululla luokkakokouksia.

Torstaina vietetään leikkipäivää, jolloin heittäydytään perinteisiin pihaleikkeihin. Isommat oppilaat pääsevät leikkimään kummioppilaidensa kanssa.

Perjantaina 24.4. viikko huipentuu tanssiaisiin. Juhlavasti pukeutunut koulun väki herkuttelee kakkutarjoilulla.

Suomen Jätskiauto Oy laajentaa toimintaansa!

Uutiset

Maaliskuussa 2015 Suomen Jätskiauto Oy:n toiminta laajenee ja Jätskiautot starttaavat jatkossa myös Etelä-Savossa​, Pirkanmaalla, Lounais-Suomessa, Satakunnassa, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Vaasassa ja Rovaniemellä. Kaikki ajettavat reitit löytyvät tarkemmin postinumerohakua käyttäen www.jatskiauto.com

Suomen Jätskiauto Oy on 100 % suomalaisomistuksessa oleva yritys. Jätskiauto ketjun toiminta perustuu paikalliseen franchising yrittäjyyteen. Jätskiauto tuo jäätelötuotteita ja pakasteita lähelle kotiovia. Näin varmistetaan kylmäketjun katkeamattomuus. Jätskiautolla on oma suomalaisten toivemakujen pohjalta suunniteltu tuotevalikoima. Kaudelle 2015 on luvassa paljon uutuustuotteita, myös kuluttajien paljon toivomia maidottomia tuotteita.

Suomen Jätskiauto Oy työllistää noin 100 työntekijää!
Jätskiauto ketjun työllistävä vaikutus 2015 sesongissa on noin 100 henkilöä. Myös välilliset työllisyys vaikutukset ovat varsin merkittäviä. Tulevien vuosien sesongeissa tavoitteena on vielä laajentaa toimintaa noin 120-150 henkilöä työllistäväksi ketjuksi.

Talouden tiukasta ajasta huolimatta Osuuskaupalla hyvä vuosi

Uutiset

Osuuskauppa Suur-Savo -konsernin myynti vuonna 2014 oli 425,8 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli vajaa prosentti. Palveluja kehitettiin eri toimialoilla yhteensä 8,7 miljoonalla eurolla. Asiakasomistajia oli vuoden lopussa 62 721. Asiakasomistajille palautettiin 13,6 miljoonaa euroa Bonuksena, ylijäämänpalautuksena ja osuusmaksun korkona eli hieman yli miljoona euroa kuukaudessa. Osuuskauppa työllisti vuoden aikana keskimäärin yli 1 200 henkilöä.

Liikevaihto kasvoi maltillisesti
Koko vuoden kehitys oli kaksijakoinen. Alkuvuoden aikana liikevaihdon kehitys oli vaisua, kesäkaupassa onnistuttiin ja loppuvuotta kohden yleinen taloustilanne alkoi heijastua kulutukseen ja liikevaihtoon. Osuuskauppa Suur-Savo -konsernin myynti vuonna 2014 oli 425,8 miljoonaa euroa ja liikevaihto oli 350,1 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 2,9 miljoonaa euroa eli 0,8 %.

Päätoimialalla päivittäis- ja erikoistavarakaupassa pt-kaupan hintakilpailu (edullista arkiruokaa, aikaistettu halpuuttaminen) vauhditti myyntiä ja markkinaosuuden ennakoidaan kasvavan. Sen sijaan käyttötavarakauppaa häiritsi kaikilla alueilla vähäinen kysyntä. Liikennemyymälä- ja polttonestekaupassa aluekohtainen hinnoittelu toimi tehokkaasti. Myydyt polttoainelitrat kasvoivat 10 %. Autokaupassa alkuvuoden positiivinen liikevaihdon kehitys hiipui loppuvuotta kohden. Kuluttajien epävarmuus omasta tulevaisuudesta heijastui autokauppaan ja liikevaihdon kehitykseen. Majoitus- ja ravitsemiskaupassa majoituskauppa hiljeni loppuvuotta kohden selvästi. Majoittuva kokouskauppa kärsi eniten talouden pyörien hiljentyessä. Päämaja-Pruuvin liiketoiminnan siirtyminen osuuskaupalle piristi loppuvuodesta ravitsemiskaupan kehitystä.

Vastoin alan valtakunnallista kehitystä matkailu- ja ravitsemiskaupan myynti Osuuskauppa Suur-Savossa kasvoi hieman.

Matkabloggarit vierailivat Anttolanhovissa

Uutiset

Tammikuussa pidettyjen Matkamessujen yhteydessä järjestettiin kansainvälisille matkabloggaajille mahdollisuus tutustua Suomen matkailun parhaisiin paloihin. Mikkelin seudulle saapui bloggareita Italiasta, Sveitsistä, Kiinasta, Koreasta, Australiasta ja Isosta-Britanniasta. Lisäksi matkalla oli mukana suomalainen isäntäbloggaaja Unagidon-blogista. Mikkelin alueella bloggarit tutustuivat Mikkeliin, Puumalan Sahanlahteen ja Anttolanhoviin.
-Luonnosta olen erityisesti nauttinut täällä ollessani ja tällä alueella siitä, että pääsee ulkoilmaan ja kauas kaupungeista, kertoo Anttolanhovissa pistäytynyt Nick Burns. Australiasta kotoisin oleva Nick oli yksi Matkamessujen Nordic Blogger Experience-ohjelmaan valituista. Nick on aiemminkin vieraillut Suomessa, mutta silloin kesä, joten talvinen Suomi oli hänelle aivan uusi kokemus.   – Suuresti vaihtelevat lämpötilat, lumi ja jää ovat sellaista, joita en ole ennen kokenut”, Nick sanoo. Ennen Suomeen tuloaan Nick oli katsonut sääkarttoja hieman pelokkaalla mielellä kun lukemat olivat -20 asteen tienoilla. -Onneksi täällä ei ollutkaan niin kylmää.

Suomen ja Saimaan alueen talvimatkailun kehittämisessä on Nickin mielestä hyvät mahdollisuudet .  Yleisesti ympäri maailmaaa on vetoa ekoturismiin ja lähelle luontoa pyrkivään matkailuun. Täällä Suomessa riippumatta onko talvi vai kesä on erityisen hyvä mahdollisuus myydä talviaikaa ja erilaisia talveen liittyviä aktiviteetteja.  -Luistelu järven jäällä, pilkkiminen ja yleensä liikkuminen jäällä ovat eksoottista suurelle määrälle ihmisiä. Erilaisten toimintojen jälkeen suomalainen sauna ja jopa avannossa pistäytyminen ovat sellaista, jota ei monissa kohteissa ole tarjolla, Nick toteaa.

Nick ja muut  Anttolanhovissa pistäytyneet bloggarit saivat Matleena Pulkkisen esittämänä hyvän oppitunnin suomalaisesta saunan historiasta ja saunan merkityksestä suomalaisille. Vierailuun kuului luonnollisesti myös savusaunassa saunominen ja ruokailu.  Anttolanhovissa vieraili kaikkiaan 8 matkabloggaria, joiden matkajärjestelyistä Mikkelin seudulla vastasi Miset Oy.

bloggarit-2Bloggarit ja emännät yhteiskuvassa. Vas. Taija Penttilä (Miset Oy), Andy Higgs, Benoit Luisier, Peter Parkorr, Sangyune Lee, Marco Allegri, takaa kurkistaa Matleena Pulkkinen,  Nick Burns, Fabienne Rohner, Eija Martikainen ja Lotta Watia

 

Anttolan Sanomien nettisivut WordPress-alustalle

Uutiset

Anttolan Sanomien nettisivut uudistuvat. Otamme käyttöön WordPress-alustan, joka helpottaa sivujen päivittämistä. Tälle sivulle tulevat lyhyet uutiset Anttolan ja lähialueen tapahtumista. Uudistaminen on vielä alussa, joten sivujen ulkoasu saattaa vaihdella ja sivut voivat olla hetkittäin pois käytöstä pidemmänkin aikaa, joten toivomme kärsivällisyyttä lukijoiltamme.

Etelä-Savon järvien jäät ovat ajankohdan keskiarvoa hieman heikompia

Uutiset

Etelä-Savon ELY-keskus mittasi jäiden paksuutta 10.2.2015 muutamalla järvellä maakunnan etelä- ja länsipuolella. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin päässä rannasta.
Mittauskohteissa kokonaisjäänpaksuus vaihteli 30-37 cm:n välillä. Kokonaisjäänpaksuuden keskiarvo mittaushetkellä oli 33 cm. Jää oli paksuuntunut muutaman senttimetrin edellisestä 22.1. tehdystä mittauksesta.

Jää muodostui pääosin teräsjäästä. Heikompaa kohvajäätä oli 7-9 cm erityisesti Pyhävedellä ja Peruvedellä. Pyhävedellä jääkerrosten välissä oli vettä. Mittauspaikoilla oli monin paikoin vettä myös jään päällä. Lumikerroksen paksuus vaihteli mittauspaikasta riippuen 7-25 cm. Paikoitellen ylimmäinen kohvajääkerros saattaa pettää jalkaisin liikkuvaa.

Valtakunnallisilta jäähavaintopaikoilla mittauksia on tehty 10.2. Haukivuoren Kyyvedellä, jossa jäänpaksuus oli 33 cm. Keskimäärin helmikuussa kokonaisjäänpaksuus on siellä noin 10 cm suurempi.

Suomeen syntymässä suuri valtakunnallinen kuntoutuksen palveluntuottaja

Uutiset

Suomeen on syntymässä valtakunnallinen kuntoutuskeskittymä, kun Verve ja KK-Kunto Oy yhdistävät toimintansa 1.3.2015. Yhdistymisellä vastataan tämän päivän työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin, joissa keskeistä on työurien pidentäminen ja työelämässä jatkaminen entistä pidempään. Laajentuvan palveluverkoston ansiosta palvelut ovat entistä paremmin saatavilla asutuskeskuksissa ja lähellä ihmisiä.
-Voimavaroja keskittämällä luomme entistäkin paremmat toimintamahdollisuudet ja pystymme kehittämään palveluja laadullisesti ja sisällöllisesti kannattavammin, toteaa KK-Kunto Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ronkainen.

Hengitysliiton omistuksessa ollut Verven kuntoutustoiminta siirtyy KK-Kunto Oy:lle 1.3.2015, ja Verven henkilöstö siirtyy ostajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Toiminta Verven ja KK-Kunnon yksiköissä jatkuu siirtymävaiheen jälkeen Verve-nimen alla. Omistajayhtiön nimi on jatkossa KK-Verve Oy. Omistusjärjestelyllä ei ole vaikutusta yksiköiden toimintaan, asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin. Majoitus- ja ravintolatoimintaa harjoittavat yksiköt Anttolanhovi ja Hotelli-ravintola Lasaretti jatkavat toimintaansa Hengitysliiton omistuksessa.
-Hengitysliitolle on tärkeää, että laadukkaan toiminnan jatkuvuus ja henkilöstön asema turvataan. Edunvalvontajärjestönä jatkamme työtä kuntoutuksen sisällön ja vaikuttavuuden kehittämiseksi, sanoo Hengitysliiton toimitusjohtaja Veikko Korpela.

Nyt syntyvä yritysryhmä on Suomen suurin kuntoutuspalvelujen tuottaja, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on 39 miljoonaa euroa ja joka työllistää noin 480 henkilöä.

Jäätiet ajokunnossa, muista nopeus ja ajoneuvojen välit

Uutiset

Jäätie Anttolan kirkonkylältä Paajalan-ja Piekälänsaareen on ollut käytössä muutaman viikon . – Tie on aurattu, viitoitettu ja ajokunnossa kertoo Heikki Pesonen. Jään paksuus jäätien kohdalla on noin 30-35 cm:n luokkaa tien keskeltä ja se kestää jo pakettiautonkin, mutta raskaalla ajoneuvolla ei ole syytä mennä jäälle. – Aika kiikunkaakun mennään tien suhteen. Jos lunta satelee vielä lisää, eikä tule kunnon pakkasia saatetaan ollaan ongelmissa, arvelee Heikki. Lumi estää jään vahvenemisen ja nostaa vettä jäätielle, jolloin tien puhtaanapito on hankalaa. Jäätien ulkopuolella ajamista Heikki kehottaa välttämään. -Suosittelen henkilöautollakin pysymään merkityllä ajoväylällä, sillä jään paksuus vaihtelee tänäkin vuonna vaihtelevasti paikasta riippuen yllättävän paljon. -Kun ajatte jäätiellä, muistakaa pitää autojen väli 50-100 metrissä vielä ja myös, että jokainen kulkee jäätiellä omalla vastuullaan, Heikki muistuttaa.

Jäätien nopeusrajoitus on laskenut 30 km tunnissa, aiemman 50 km sijaan. Uusi nopeusrajoitus johtuu siitä, että Saukonsalon ei ole virallinen jäätie. Alennetulla nopeudella pyritään myös varmistamaan jäätien kantavuus ja kestävyys.

Paajalan-ja Piekälänsaaren jäätien lisäksi on avattu jäätie Pitkälahdelta Pihlajasaloon, sekä tie Piekälänsaaresta Saukonsaloon Rantaharjun kautta.

iceroad-webJäätiellä on 30 km nopeusrajoitus ja siellä ajetaan omalla vastuulla.

1 8 9 10
Mene Ylös