Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Viinitila on Vihreän kullan kulttuuritiellä

Uutiset

Näyttelijä Ville Haapasalo tutustui kesäkuun puolivälissä anttolalaiseen juomatuotantoon Maaseutukuriiri-yhteistyösopimuksen myötä. Maaseutukuriirin viestintähanke on tuottanut kolme maaseutumatkailuun liittyvää videota, joiden “vihreänä lankana” on Villen Vihreän kullan tie. Tarinoita tähdittää siis Ville Haapasalo ja videoilla sivutaan maaseutumatkailun lisäksi Etelä-Savon ja tulevan Saimaan maakunnan kolmea strategista kasvukärkeä: vesi, metsä ja ruoka.

Käsikirjoitukset videoihin kirjoitti viestintähankkeen tiedottaja Tiina Judén, videotuotannon hoitaa kuopiolainen Tallistudio. Kuvauskohteiksi on valittu kolme Vihreän kullan kulttuuritielle sijoittuvaa kohdetta, jotka ovat Ollinmäen viinitila, Miekankoski sekä Puumala & Sahanlahti. Ollinmäen viinitila -videossa kerrotaan viininvalmistuksesta, tastingeistä ja sapaksista sekä viinitilamatkailusta. B&B-matkailua, mökkimajoitusta ja muikun pyyntiä väläytetään myös.

Miekankoski-videossa puolestaan käsitellään kalastusmatkailua, uittomuseota, kahvilan mummolatunnelmaa sekä Miekankosken Venäjänrajahistoriaa. Samalla sivutaan luomumetsiä ja mahlantuotantoa. Puumala & Sahanlahti -videolla kerrotaan Saimaan rengastiestä ja sähköpyörien vuokrausmahdollisuudesta. Sahanlahden osuudessa kerrotaan uudesta pakopelihuoneesta, Suomen kauneimmasta terassista, lähiruuasta ja D.O. Saimaa -merkistä sekä Norppa-risteilyistä.

Hiljattain julkaistut videot antavat ensimakua syyskuun alussa ilmestyvästä Maaseutukuriiri-lehdestä, joka jaetaan mahdollisimman kattavasti kotitalouksiin ja yrityksiin Etelä-Savossa. Lehti ilmestyy myös digitaalisena.

Maaseutukuriiri on Etelä-Savon maaseutuohjelmien viestintähanke, jonka tarkoituksena on kertoa niin maaseudun asukkaille kuin kaupunkilaisillekin, että maaseutu tuottaa hyvinvointia koko maalle. Vireä maaseutu voi osaltaan ratkaista kilpailukyky-, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä.

Viestintähankkeen tavoitteena on lisätä tietoa maaseutuohjelman kautta tulevan EU-rahoituksen merkityksestä ja vaikutuksista koko maalle. Jopa 72 prosenttia Suomelle palautuvasta EU:n jäsenmaksusta tulee Maa- ja metsätalousministeriön hallinonalan kautta.

Anttola eläväksi -seminaarissa pohdittiin kylän tilaa

Uutiset
  • maikki-paananen_AS_2018-03.jpg
    Aluejohtokunnan puheenjohtaja Maija-Liisa Paananen avasi tilaisuuden.

Anttola eläväksi -seminaari järjestettiin lauantaina 24.3. Anttolanhovissa. Aluejohtokunnan järjestämän tilaisuuden tavoitteena oli pohtia yhdessä Anttolan nykytilannetta ja keinoja kylän elävöittämiseksi. Tilaisuudessa oli läsnä yhteensä n. 45 henkilöä. Mikkelin kaupungin edustajia tai anttolalaisia valtuutettuja ei osallistunut tilaisuuteen.

Suomenniemen aluejohtokunnan puheenjohtaja Antti Pakarinen kertoi olevansa harmissaan siitä, ettei aluejohtokuntien tärkeyttä nähdä virkamiestasolla. Hänen mukaansa tilanne ei ole toivoton, mutta nykyisen osallisuuskoordinaattorin osa-aikaisen työpanoksen sijaan aluejohtokunnat tarvitsisivat vähintään yhden kokopäiväisen työntekijän avukseen. Sekään ei välttämättä riitä.
”Yksi ihminen ei ehdi joka paikkaan, jo maantieteellisistä syistä. Alueet ovat erillään. Vaikka yhteneväisyyksiäkin on, ovat eri alueiden vahvuudet ja kehittämiskohteet erilaisia. Kunnissa oli aikoinaan koko virkamiesorganisaatio, nyt ei ole edes yhtä työntekijää”, hän summaa. Syyksi hän arvioi nimenomaan sen, ettei kyliä arvosteta riittävästi.

Anttolalainen kouluikäisten lasten äiti Heidi Kauppinen piti kouluasioita koskevan puheenvuoron. Hän kertoi, että koululla kamppaillaan nyt riittävän suuren liikuntasalin puolesta. Liikuntasali rakennetaan kaupungin omana investointina uuden koulun yhteyteen. Heidi arvelee, että terve koulu voisi olla vetovoimatekijä, joka houkuttelisi lapsiperheitä Anttolaan.
”Onko meillä kohta Mikkelin ainut sisäilmaltaan puhdas koulu?”, hän pohti.

Anttolan yrittäjiä edustanut Taina Korhonen muistutti kuulijoita siitä, että paikallisia palveluita tulisi käyttää, jos niiden haluaa säilyvän.
”Pitäisikö meidän avata silmät sille, mitä meillä on? Nyt on keskitytty siihen, mitä meiltä on viety. Anttola Satamasi Saimaalla -verkkosivulla on listattu 89 yritystä”, hän muistutti luetellen pitkän listan eri alojen yrittäjiä ja palveluntarjoajia. Hänen mukaansa yrittäjien kannattaisi lyöttäytyä yhteen markkinoinnissa ja kasvun tavoittelussa.

Yleisön kommenteissa todettiin mm., että ideoiden toteuttamiseen tarvittaisiin kyläpäällikkö, joka koordinoisi asioita ja toisi toimijoita yhteen. Lisäksi toivottiin, että Anttolanhovi kehittelisi yhteistyömuotoja paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa.

Anttolan äänestysprosentti oli liki 74

Uutiset
  • vaalit-sirkka-ja-erkki-rouhiainen_AS_2018-01.jpg
    Sirkka ja Erkki Rouhiainen äänestivät ennakkoon Anttola-talolla.
  • vaalit-raili-armas-pulkkinen-vaalibussi_AS_2018-01-3.jpg
    Raili ja Armas Pulkkinen antoivat äänensä kyliä kiertäneessä äänestysbussissa.

Anttolalaiset kävivät jälleen kerran ahkerasti vaaliuurnilla: äänestysprosentti nousi presidentinvaaleissa 73,9:ään sen ollessa koko maassa 69,9. Mikkelissä äänestysprosentti oli 67,7.

Eniten ääniä sai Sauli Niinistö (69,8 %) ja toiseksi eniten Matti Vanhanen (8,3 %). Kolmanneksi kiri Paavo Väyrynen 6,9 prosentin kannatuksella. Pekka Haavisto sai 6,2 % anttolalaisten äänistä, Laura Huhtasaari puolestaan 4,7. Tuula Haataista kannatti 2,6, Nils Torvaldsia 0,7 ja Merja Kyllöstä 0,7 prosenttia anttolalaisista.

Yhteensä 1000 anttolalaista kävi äänestämässä, 607 ennakkoon ja 391 vaalipäivänä 28.1. Yksi ääni hylättiin.

1 2 3 25
Mene Ylös