Olen huolestuneena seurannut uutisia valtion tukeman haja-asutusalueen, valokuidulla toteutettavan, laajakaistan etenemisvaikeuksista. Teleyhtiöt eivät ole olleet kovin kiinnostuneita antamaan tarjouksia haja-asutusalueiden laajakaistaverkkojen toteuttamisesta vaikka ne ovat itse purkaneet Etelä-Savostakin kuparikaapeleihin perustuvat puhelinyhteydet, joilla olisi voinut vielä jonkin aikaa taloudellisesti toimittaa nopeahkoja laajakaistayhteyksiä monille kotitalouksille. Nekin harvat tarjoukset kuituyhteyksistä, joita on kilpailutuksilla saatu, ovat osoittautuneet olevan kotitalouksien valtaosan järkevien kustannusten ulottumattomissa.

Nopean laajakaistan merkitys yritystoiminnan ohella myös kotitalouksille on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja se on tulossa yhä tärkeämmäksi yhteiskunnan kustannustason kasvun hillitsijänä. Hyvät verkkoyhteydet tarjoavat myös mainiot edellytykset uudentyyppiselle pienyritystoiminnalle. Olette ehkä huomanneet, että yhä useampi kodinkonekin käyttää hyväkseen laajakaistayhteyttä.
Nykyisin nopean laajakaistan kautta saa jo web-selailun lisäksi mm. teräväpiirtoTV-kanavat, maksuttomat puhelut ja nettikauppojen tuotetarjonnan kotiinkuljetuksella. Mukaan ovat tulossa myös elintarviketoimitukset. Nykyaikaisten verkkoyhteyksien olemassaolo lisää nuoren polven viihtyvyyttä ja koulutusmahdollisuuksia kotiseudullaan. Vanhusten- ja terveydenhuollon kustannusten kurissapito ja palveluiden toimittaminen haja-asutusalueille edellyttää jatkossa samojen tietolähteiden saavutettavuutta hoitohenkilökunnalle jotta hoidettavat välttyisivät piteneviltä matkoilta hoitohenkilökunnan luokse ja että vanhukset voisivat asua omissa kodeissaan pidempään. Myös valtio ja kunnat ovat kehittämässä palveluitaan mahdollisimman paljon sähköisesti toimiviksi.
Kun tietoliikenneyhteyksiä toteutetaan kaupalliselta pohjalta ja pyritään maksimoimaan voitto, johtaa se rusinoiden keräämiseen pullasta ja kannattamattomien haja-asutusalueiden yhteyksien toteuttamatta jättämiseen kun asiaa tarkastellaan pelkästään datavirran laskuttamisen kannalta.

Huolimatta selkeistä, näkyvissä olevista, kustannushyödyistä sekä kuluttajille, yritystoiminnalle että yhteiskunnalle, päätöksenteko laajakaistayhteyksien toteuttamisesta törmää usein myös epäselvään keskusteluun teknisen toteutuksen tavasta.
Kun tavoitellaan laajakaistan avulla edellä mainittuja palveluita myös haja-asutusalueille, voidaan langaton toteutusvaihtoehto mobiilidatan avulla unohtaa sillä langattoman yhteyden nopeuden kasvaessa tukiasemien tarve-etäisyys pienenee. Ei voida ajatella, että teleoperaattorit olisivat valmiit rakentamaan harvaan asutuilla seuduilla muutamalle kotitaloudelle kalliita tukiasemia mastoineen. Siksi nykyistä nopeampia esim. 4G –yhteyksiä tullaan rakentamaan ainoastaan yhä vain tiheämmin asutuille alueille lähinnä erityyppisten puhelimien käyttöön.

Myöskään satelliittien tai linkkiyhteyksien kautta toteutettujen yhteyksien nopeudet eivät samasta perussyystä tule riittämään. 
Kuituverkon kuristamaton perusnopeus loppukäyttäjille on tällä hetkellä 100 Mbps mikä mahdollistaa reaaliaikaisen teräväpiirtoTV-kuvan lukuisine kanavineen ja samanaikaisen muun puhelin- ja tietoliikenteen.
Kuitukaapelin melko edullinen hinta, kapasiteettikyvyn laajuus, n. 50 vuoden kestävyys ja riippumattomuus luonnonolosuhteista tekevät siitä pitkäikäisen ja kiinteistöjen arvoa kohottavan investointikohteen, joka on mahdollinen myös pienemmille käyttäjäryhmille.  Samoilla kuituverkon kaapeleilla on mahdollista nostaa nopeutta nykyosaamisen perusteella jo satakertaisesti ja enemmänkin minkä vuoksi myös teleyhtiöt ovat toteuttaneet Suomen tietoliikenteen runkoverkot kuitukaapeloinnilla.
Ehdottaisinkin, että Anttolassa koti- ja vapaa-ajantalouksien sekä yritysten yhteinen laajakaistaverkko toteutettaisiin osuuskuntapohjalta. Osuuskunta on entuudestaan hyväksi todettu ja tuttu yhteistoiminnan muoto kun voittoja tavoittelevat tahot on haluttu jättää peruspalveluiden ulkopuolelle. Mikähän mahtaisi esim. olla veden hinta harvaan asutuilla seuduilla mikäli sitä toimittaisi voittoa tavoitteleva yritys.

Meillä Etelä-Savossa EU:n rakennerahasto ja kunnat tukevat vuoteen 2015 asti haja-asutusalueiden laajakaistaverkkojen rakentamista yhteensä 66% kustannusosuudella ja Etelä-Savon maakuntaliitto on alueellisen strategiansa ja valtion sekä EU-tuen avulla mukana kansallisessa Laajakaista kaikille –hankkeessa, jossa osuuskuntatoteutusmuoto on otettu huomioon.
Suomessa on jo perustettu muutamia osuuskuntia kuitukaapelointiin perustuvan laajakaistaverkon toteuttamiseksi kattaen myös haja-asutusalueen taloudet. On nimittäin havaittu, että haja-asutusalueen talouksien saamiseksi järkevillä kustannuksilla mukaan kuituverkkoon pitää saman alueellisen verkon kattaa myös tiheämmin asuttu alue ja liittymämaksut yhdenmukaistaa koko alueverkon osalta etäisyyksistä riippumatta.

Hyvänä esimerkkinä meille anttolalaisille voisi toimia Rautavaaran kuntalaisten perustama osuuskunta (www.rtvonetti.fi). Siellä on jo rakennettu ensimmäiset verkon osat ja kustannukset sekä muut toimintatavat on testattu. Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Kalevi Koski kertoi Rautavaaran osuuskunnan verkon tulevan kokonaispituuden olevan n. 460 km ja mukaan tulevien talouksien kokonaismäärä n. 500 taloutta. Keskimääräinen etäisyys siellä kiinteistöiltä runkoverkolle on n. 350m ja pisimmät etäisyydet runkoverkosta ovat 20 km luokkaa eli puhutaan siis niin harvaan asutusta alueesta, että sitä hyvin voidaan käyttää arviointiin anttolalaisiin olosuhteisiin rakennetun verkon kustannuksista. Valtion, EU:n ja kunnan tukien jälkeen Rautavaaran osuuskunnalle kohdistuva 34% osuus on rahoitettu 6 vuoden rahoituksella kunnan takaamana. Paikallinen teleyhtiö on myynyt osuuskunnalle runkoverkkoyhteydet sekä verkkopalvelut, jotka sisältävät mm. TV-kanavat,  IP-puhelut ja verkon huollon. Rautavaaran osuuskunnan taloudet maksavat 100 Mbps liittymästä + päätelaitteesta kertamaksuna 100€ ja kuukausimaksua liittymän käytöstä 50€/kk. Muita kustannuksia talouksille ei liittymästä ole eli esim. palvelut sisältyvät kustannuksiin.

Kun edellä olevia rautavaaralaisia kustannuksia verrataan Etelä-Savossa kilpailutettuihin kaupallisten teleyhtiöiden tarjoamiin haja-asutusalueiden kuituverkkotarjouksiin niin keskustaajamien ulkopuolella olevien talouksien kustannukset olisivat murskaavaa luokkaa: Liittymismaksu tyypillisesti 1000€, johon sisältyy ensimmäisen 100 metrin kaapelointi. Sen jälkeiset kaapelointimetrit maksavat tyypillisesti n.  600€ per 100 metriä. Päätelaite n. 300€ pitää vielä ostaa itse. Lisäksi teleyhtiöt kaupallistavat kuituverkon kuristamalla nopeutta niin, että keinotekoinen 8/2 Mbps laajakaistayhteyden käyttö maksaa tyypillisesti 40 €/kk.

Jotta anttolalaiset pääsisivät mukaan valtion, EU:n ja kuntien 66% tukiaisiin osuuskuntamallilla pitää perustettavan osuuskunnan pystyä osallistumaan Maakuntahallinnon järjestämään Anttolan alueen Laajakaista kaikille –hankkeen tuen hakuun viimeistään syksy 2011 aikana. Tämä edellyttää suunnittelun aloittamista ja mm.  rakentamisen aliurakointisopimusten kilpailutusta sekä rahoituksen varmistamista ennen tarjouskilpailuun osallistumista. Tähän tarvitaan aktiivisia anttolalaisia sekä Mikkelin kaupungin osallistumista. Alkuun pääsyyn tarvittavaa kulubudjettia voi anoa esim.  kunnan ELY –toimistosta. Sitä tarvitaan esim. verkkosuunnitelman toteuttamiseen .

Jerry Ketola,
exATK-ammattilainen, uusanttolalainen