Täydellinen ristiriita on päällimmäinen huomio eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevasta hallituksen budjettiesityksestä. Kataisen hallituksen ensimmäisellä talousarviolla ei todellakaan voida toteuttaa hallituksen itse itselleen juuri laatimaansa ohjelmaa. Kovimmalla kädellä hallitus kohtelee maaseutua ja maaseudun elinkeinoja, talousarvion toteutuminen esitetyssä muodossa olisi erittäin vahingollista etenkin maa- ja metsätaloudelle. Se heikentää suomalaisen ruuan tuotannon kannattavuutta ja kansallisen metsäohjelman toteuttamista, eikä uusiutuvan energian lisäämistavoitettakaan saavuteta.

Keskityn tässä kirjoituksessa käsittelemään maa- ja metsätalouden asioita, koska hallitus on leikannut näiltä aloita aivan erityisesti budjettiehdotuksessaan. Maatalouden määrärahoja ehdotetaan leikattavaksi 4,2 prosenttia, samalla kuin muilta sektoreilta leikataan keskimäärin 2,2 prosenttia. Etelä-Savoon ja Anttolan alueelle tämä hallituksen kurituslinja iskee todella voimakkaasti, sillä Etelä-Savossa maa- ja metsätalouden suhteellinen osuus maakunnan työstä ja toimeentulosta on korkein kaikista maakunnista. Linja on sekä erittäin lyhytnäköinen, että hallituksen oman ohjelman vastaista. Hallitusohjelmassa todetaan: "Hallitus toimii kilpailukykyisen, kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen maatalouden ja erityisesti perheviljelmien tuotantoedellytysten turvaamiseksi." Arvioiden mukaan viljelijöiden tulot laskevat tänä vuonna 27 prosenttia viime vuodesta ja nyt hallitus haluaa vahvistaa tulojen syöksykierrettä leikkaamalla maataloustuotannon tukia noin 40 miljoonalla eurolla ensi vuodelta. Suorien leikkausten lisäksi hallitus on myös kasvattamassa merkittävästi viljelijöihin kohdistuvia kustannuksia sekä veroja. Myös ehdotukset energiaverotuksen korotuksista ja pääomaverotuksen kiristämisestä vähentävät merkittävästi viljelijöiden ja metsänomistajien tuloja.

Kataisen - Urpilaisen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi myös jatkaa metsiin perustuvien elinkeinojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamista kansallisen metsäohjelman mukaisesti. Tästä huolimatta ensivuodelta leikataan yksityismetsien metsänhoidon- ja perusparannustöiden, pienpuun energiakäytön edistämisen sekä metsäluonnon hoidon edistämisen varoja yhteensä yli 25 miljoonalla eurolla. Erityisesti hallitusohjelman kirjauksen "uusiutuvan energian kansallisesta tavoitteesta pidetään kiinni" toteuttaminen on mahdotonta talousarvion määrärahoilla joilla pienpuun energiatukea leikataan 46,3prosenttia. 

Ja näitä räikeitä ristiriitoja lupausten ja tekojen välillä riittää. Hallitusohjelmassa todetaan " maaseudun kannalta on tärkeää, että infrastruktuuri, tie- ja tietoverkko on toimiva. Toimiva maaseudun vesihuolto on elinkeinoelämän ja maataloustuotannon kehittymisen avainasioita. " Talousarvioesityksessä kuitenkin vesitalouden momentilta leikataan määrärahoja 21,4 ja yksityistieavustuksista 65 prosenttia. Näistä tärkeistä avain asioista olisi siis kyettävä huolehtimaan nykyistä huomattavasti pienimmillä määrärahoilla, ei ikävä kyllä ja valitettavasti onnistu. 

Hallitusohjelmassa myös linjataan lähi- ja luomuruuan edistämisestä. ” Hallitus toteuttaa luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman, jonka avulla tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi, kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta. Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi.” Nähtäväksi jää toteutuuko tämäkään kirjaus, selvityshenkilön esitys ns. Luomu-instituutin perustamista Mikkeliin pitää nyt toteuttaa ripeästi. 

Käsittämättömintä tässä tekojen ja lupausten ristiriidassa on se, ettei niillä ole edes kansantaloudellisia perusteita. Maa- ja metsätalouden työvaltaisesta luonteesta johtuen sekä määrärahojen lisäysten että leikkausten vaikutukset aluetalouteen ovat moninkertaiset valtion käyttämiin määrärahoihin nähden. Esimerkiksi valtion rahoitusosuus tuettavissa metsätaloustöissä on vain noin 25 prosenttia. Näin yhden tukieuron työllistävä vaikutus nelinkertaistuu metsänomistajien omarahoituksen myötä.

Lopuksi on todettava että yhden asian hallituskin toteuttaa juuri niin kuin ohjelmassaan lupasi. Hallitusohjelma ja talousarvioesitys ovatkin keskenään linjassa vain maa- ja puutarha talouden energiaverojen palautusjärjestelmään kohdistettavan 20 miljoonan euron leikkauksessa. Tämän kannattavuuskriisissä kamppailevien alojen kannalta kestämättömän ehdotuksen hallitus lupasi jo ohjelmassaan ja toteuttaa sen nyt heti ensimmäisen paikan tullen. 

Maa-ja metsätalouteen ja koko maaseutuun on luotu paljon toiveita, odotuksia ja tavoitteita. Ruokaa ja uusiutuvaa energiaa tarvitaan tulevaisuudessa enemmän, puu- ja muita uusiutuvia tuotteita halutaan lisää ja niillä on tavoite korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Yhä useampi suomalainen haluaa asua ja virkistäytyä maaseudulla. Jotta nämä yhteisesti hyväksytyt tavoitteet toteutuvat, tarvitaan aivan erilaista poliittista tahtoa maaseudun kehittämistä kohtaan kuin mitä tämä keskittämistä ihannoiva Kataisen-Urpilaisen hallitus harjoittaa. 

Jari Leppä 
Kirjoittaja on
keskustan kansanedustaja