Etusivu
Uutisia
Tapahtumat
Ota yhteyttä

Anttolan Sanomat

Mediatiedot

Linkit

Anttolalaiset sodissamme-kirja valmistunut

Anttola-Seuran julkaiseman Anttolalaiset sodissame -kirjan julkistamistilaisuus pidettiin Seurojentalo Koivulassa viime lauantaina.  Tilaisuuden tervetulopuheen piti Paavo Barck, puolustusvoimien tervehdyksen esitti everstiluutnatti Pasi Helminen ja juhlapuheen piti kansanedustaja Olli Nepponen. Kirjan syntyvaiheita ja kokoamistyötä selvitti kirjan toimittaja Mikko Laiho. Tilaisuuden musiikkiesityksistä vastasivat Arto Kivekäs ja Anttolan Viihdekuoro.

Kolmen vuoden aikana syntynyt kirja sisältää matrikkeliosuuden ja kuvia sodissa mukana olleista. Kirjaan on saatu myös kirjeenvaihtoa kodin ja rintaman välillä ja runsaasti ennen julkaisematonta kuvamateriaalia.

Kirjaa on myynnissä mm. Anttolan yhteispalvelupisteestä.

Pekka Jormalainen, Olli Nepponen ja talvi-ja jatkosodan veteraani Toivo Myyryläinen keskustelemassa kahvitarjoilun lomassa

15.3.2010

Eeron Hiihto 13. 3

Anttolan Urheilijoiden ja Anttolanhovin järjestämä perinteinen hiihtotapahtuma Eeron Hiihto sujutellaan tänä vuonna maaliskuun 13. päivänä. Aikaisempien talvien lumipula ei ole nyt järjestäjien riesana, mutta latujen tekeminen jäälle tuottaa hieman ongelmia, kertoo Taito Väisänen. - Jäällä on vettä lumen alla ja se aiheuttaa ongelmia, koska latukone jää kiinni vesihyyhmään, mutta kyllä ladut saadaan kuntoon ja tarvittaessa muutetaan reittiä.

Aiemmista vuosista poiketen Eeron Hiihdossa on tänä vuonna vain retkisarjat 5 ja 15 km matkoille. Hiihtoon osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja, pääpalkintona on viikonloppu Anttolanhovin Art&Design luxushuvilassa. Eeron Hiihtoon osallistuminen on tällä kertaa edullisempaa kuin aiemmin. Osallistumismaksu  10 euroa sisältää huoltopistepalvelut sekä sauna ja uinnin Anttolanhovissa

18.2.2010,
päivitetty
24.2.2010

Osuuskauppa Suur-Savo selvisi hyvin haasteellisesta vuodesta 2009
– investoinnit kohosivat 38
miljoonaan euroon

Osuuskauppa Suur-Savon vuoden 2009 kokonaismyynti oli 356,5 miljoonaa euroa. Myynti pieneni 12,6 miljoonaa euroa eli 3,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Bonusmyynti asiakasomistajille oli 271,4 miljoonaa euroa. Bonusmyynnin osuus kokonaismyynnistä oli 76,1 %, edellisenä vuonna 75,0%.

Päivittäis- ja erikoistavarakaupan myynti oli 231,9 milj. euroa. Myynti kasvoi 1,3 milj. euroa eli 0,6 %. Myynnin määrään pienentävästi vaikutti lokakuun 2009 alussa voimaantullut ruuan arvonlisäveron aleneminen 17 %:sta 12 %:iin. Osuuskaupan arvioidaan säilyttäneen päivittäistavarakaupassa markkina-asemansa vuonna 2009. Päivittäis- ja erikoistavarakaupan liikevaihto kasvoi 3,6 milj. euroa eli 1,9 %.

Liikennemyymälä- ja polttonestekaupan myynti oli 73,7 milj. euroa. Myynti pieneni 4,2 milj. euroa eli 5,4 % edellisestä vuodesta. Myynnin pieneneminen johtui polttonesteiden hintojen laskusta sekä liikennemyymälöiden marketeissa ruuan arvonlisäveron alentumisesta.

Autokaupan myynti oli 35,8 milj. euroa. Myynti pieneni 10,9 milj. euroa eli 23,3 %. Myynnin kehitykseen vaikuttivat autoverouudistus sekä kuluttajien varovaisuus ja kysynnän heikkeneminen. Osuuskauppa Suur-Savon autokaupat, Etelä- Savon Auto ja Savon Autokeskus, myivät yhteensä 2 000 autoa vuonna 2009. 

Matkailu- ja ravitsemiskaupan myynti oli 13,9 milj. euroa, mikä on 0,1 milj. euroa eli 1,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toimialan myynnin kehitykseen vaikutti liikematkustuksen väheneminen taantuman myötä.

Ennätyssuuret 37,6 miljoonan euron investoinnit vuonna 2009
Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 37,6 milj. euroa eli 12,9 % liikevaihdosta. Niiden määrä kasvoi 18,0 milj. euroa eli 91,5 % edellisestä vuodesta. Investointien rakennusaikainen työllistämisvaikutus oli 640 henkilötyövuotta.

Vuoden 2009 merkittävimmät investointikohteet olivat Mikkelin Prisman uudistaminen ja laajentaminen, Juvan S-marketin uudistaminen ja laajentaminen, Mäntyharjun uuden keväällä 2010 avattavan S-marketin ja sen yhteyteen tulevan ABC-liikennemyymälän rakennustyöt, Pieksämäen Kontiopuiston Salen uudistaminen, Ristiinan S-marketin meneillään oleva uudistaminen ja laajentaminen, Rantasalmelle keväällä 2010 avattavan uuden S-marketin rakennustyöt, Kiinteistö Oy Mikkelin Maaherrankatu 13 osakekannan osto ja osallistuminen Mikkelin Toriparkki Oy:n pääomittamiseen ja pysäköintilaitoksen rakentamiseen sekä Kiinteistö Oy Mikkelin Portin osakekannan osto.

17.2.2010

Kansanedustaja Kari Rajamäki:
Ei liinoja kiinni

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Kari Rajamäki arvosteli hallituksen toimintaa Suomen työllisyys- ja taloustilanteessa. Rajamäen mukaan "hallitus esiintyy ikään kuin työurien pidentäminen olisi ainut tekijä, jolla Suomen talous- ja työllisyystilanteessa tulee edetä". Rajamäen mukaan vientiteollisuudelle ja kasvulle tulisi luoda vahvat edellytykset koulutuksella ja työvoimapolitikasta huolehtimisella. Rajamäki peräsi toimia myösmetsäteollisuuden omaa kehittämisohjelmaa, investointien verokannustimien lisäämistä, lisäenergian rakentamista varten sekä selkeätä liikenneyhteyksien ja asuntopolitiikan vauhdittamista. Harmaan talouden ongelmien ratkaisuun Rajamäki esitti yhteistyötä mm. Saksan kanssa.

Rajamäki piti edesvastuuttomana halltuksen toimintaa, joka sallisi työmarkkinoilla saatavuusharkinnan poistamisen ulkomaiselle työvoimalle. -Hallituksen linjaus on edesvastuuton työmarkkinoiden vakauden sekä myös sisäisen turvallisuuden jännitteiden näkökulmasta. Sitä ei pyhitä edes harmaiden kovien markkinavoimien halu luoda hallituksen kanssa Suomeen halpatyömarkkinat, toteaa Rajamäki.
Hallituksen päätös laajentaa pokeri- ja nettipelejä Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen puolelle on Rajamäen mielestä täsmätoimi pahenevaan nuorisotyöttömyyteen. -Saadut pelitulot eivät tule korvaamaan sitä inhimillisen ja sosiaalisen vahingon suuruutta, jonka hallitus nyt synnyttää, Rajamäki sanoo.

Kari Rajamäki vieraili Anttolanhovissa lauantaina SDP:n Itä-Suomen alueen piirihallitusten tapaamisessa.

Kansanedustaja Kari Rajamäki

8.2.2010

Lotjasaaren ruoppaus valmistui

Lotjasaaren venesataman alueen ruoppaustyö on valmistunut. Viime vuoden joulukuun alussa alkaneessa ruoppauksessa syvennettiin sataman aluetta tarvittavaan syvyyteen. Kovat pakkaset ja jäät vaikeuttivat ja hidastivat työn suorittamista ja aiheuttivat ongelmia myös koneiden kestävyydelle. Ruoppaustyön suoritti Ympäristörakennus Autio &Pöyskö Raahesta.

Jäät koettelevat kalustoa. Ruoppaaja rikkoo jäitä matkalla kaivuupaikalle.

29.1.2010

ETELÄ-SAVOSSA KAADETTIIN
3100 HIRVEÄ
Kanta-arvio kasvoi hieman edellisvuodesta

 Etelä-Savon riistanhoitopiirissä kaadettiin joulukuun lopussa päättyneellä pyyntikaudella 3093 hirveä. Myönnetyistä luvista käytettiin 87 prosenttia. Saaliiksi saatiin 1386 aikuista ja 1707 vasaa.

Viime syksyn metsästyksen tavoitteena oli pitää hirvien talvikanta edellisvuoden tasolla. Pyyntilupia myönnettiin laskennallista vasatuottoa enemmän niin sanottuihin lupapankkeihin. Tuottoa suuremmalla lupamäärällä haluttiin varmistaa riittävä metsästys tihentymäalueilla. Metsästäjät käyttivät pankkilupia metsästyksen aikaisten paikallisten kanta-arvioiden perusteella. Saaliin vasaosuuden, sukupuolijakauman ja lupien käyttöasteen perusteella riistanhoitopiirin suosituksia noudatettiin erittäin hyvin.

Metsästyksen jälkeisen hirvikannan tiheyden arvioitiin kasvaneen Etelä-Savon riistanhoitopirissä vuoden 2008 noin 2,8 hirvestä 3,1 eläimeen tuhannella hehtaarilla. Hirvimääränä tämä tarkoittaa noin 4500 eläimen talvikantaa.

Alustavien arvioiden mukaan hirvien aiheuttamat vahingot metsissä kasvoivat Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueella. Viime vuonna tapahtuneita metsävahinkoja on esitetty korvattaviksi noin 223 000 eurolla. Vastaavasti vuonna 2008 korvausmäärä oli 109 000 euroa.

Hirvikannan tiheys on kääntynyt kasvuun ja ylitti asetetun tavoitetiheyden. Vastaavasti vahingot ovat lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna. Näillä perusteilla on ennustettavissa, että ensi syksyn lupamäärä olisi viime vuotta suurempi. Tulevan syksyn hirviverotuksen suunnittelu käynnistyy maaliskuun puolivälissä pidettävillä riistanhoitopiirin ja vahinko-osapuolten hirvisidosryhmäneuvottelulla.

26.1.2010

Jäätie käytössä

 Anttolan kirkonkylältä Paajalan- ja Piekälänsaareen sekä Saukonsaloon johtava jäätie on ollut käytössä jo parin-kolmen viikon ajan. Jään paksuus tien kohdalla on noin 35 cm.  -Tie kestää jo henkilöauton ja jopa pakettiautonkin, mutta raskaammilla ajoneuvoilla sinne ei kannata mennä, varoittelee tien aurauksesta huolehtiva Heikki Pesonen Piekälänsaaresta.

Jään paksuus tien ulkopuolella vaihtelee  15-20 cm:n tienoilla ja  lumipeitteen alle on noussut vettä, joka vaikeuttaa mm. moottorikelkalla liikkumista.

Jäätie lyhentää merkittävästi matkaa saaristosta kirkonkylälle.
Jäätien kunnossapitoa avustavat Mikkelin kaupunki ja Anttolan aluejohtokunta, mutta jäätien käyttäjät voivat osallistua   tienhoitokustannuksiin vapaaehtoisella käyttömaksulla, jonka voi maksaa Saukonsalon jäätiehoitokunnan tilille 527118-41365.

Jäätiellä on voimassa 50 km:n nopeusrajoitus

Auto ojaan Hovintiellä

Venäläisten lomailijoiden matka keskeytyi ikävällä tavalla maanantaina aamupäivällä kun heidän autonsa ajautui ojaan Hovintiellä. Anttolanhovin suunnasta tullut auto ajautui tuntemattomasta syystä tien oikeanpuoleiseen lumivalliin ja törmäsi tien sivussa oleviin kivilohkareisiin ja kallioon. Auto vaurioitui etuosastaan melko pahoin. Autossa matkustajana ollut henkilö löi päänsä ja hänet kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan tarkastettavaksi.

Venäläisten matkailijoiden auto vaurioitui ojaanajossa

4.1.2010

Autokolari Anttolassa

Kuorma-auto aiheutti kolarin 30.12.Anttolassa Väätämönniemen tienristeyksessä. Anttolasta Puumalan suuntaan matkalla ollut henkilöauto oli kääntymässä kulkusuunnassaan vasemmalle Väätämönniemen tielle kun sen takana ajanut kuorma-auto lähti ohittamaan sitä vasemmalta puolelta.

Ohituksen seurauksena kuorma-auto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Kolarissa ei sattunut henkilövahinkoja, mutta molempiin autoihin tuli vaurioita.

31.12.2009

Etelä-Savon järvien vedenpinnat alle ajankohdan keskiarvon

Vielä keväällä hyvin korkealla ollut Saimaan vedenkorkeus on kesän ja syksyn ajan ollut laskusuunnassa, mutta nyt lasku on tasaantunut. Saimaan vedenpinta oli joulukuun 7. päivänä Lappeenrannan Lauritsalan asteikossa NN+ 75.62 m, joka oli -16 cm ajankohdan keskiarvokorkeuden alapuolella. Saimaan juoksutus on tällä hetkellä 550 m3/s paikkeilla, joka on ajankohdalle tyypillinen määrä. Vedenpinnan ennustetaan pysyvän vuoden loppuun asti lähellä nykyistä tasoaan. Suomen ympäristökeskuksen pitkän aikavälin ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus on alkukesällä 0-50 cm nykyistä korkeammalla ja siten lähellä kesäkuun keskimääräistä tasoa 75.80 m.

Etelä-Savossa Kermajärven vedenpinta on tällä hetkellä -20 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Säännöstelty Maavesi on keskiarvon tasolla. Sulkavan Myllylammella vedenpinta on -20 cm keskiarvon alapuolella. Savonlinnan Suurijärvellä ollaan puolestaan +25 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella.

Marraskuun sateinen sää ja lumen sulaminen on lisännyt valuntaa muun muassa Vuoksen vesistön yläosassa, jonka myötä Kallaveden ja Pielisen pinnat ovat kääntyneet nousuun. Pielisen vedenkorkeus on tämän johdosta noussut 15 cm. Kallaveden pinta on pysynyt koko kesän ja syksyn ajan noin 20 cm tavanomaista alempana. Vedenpintojen nousu tasaantuu joulukuun puolivälissä lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa. Loppusyksystä tavanomaista alempana olleiden vedenpintojen ennustetaan vuoden loppuun mennessä nousevan lähelle ajankohdan keskimääräistä korkeutta.

8.12.2009

Selvitystyö maakunnallisen osuuspankin perustamisesta Etelä-Savossa alkaa

Etelä-Savon, Juvan, Pieksämäen ja Savonlinnan Osuuspankit ovat päättäneet aloittaa selvitystyön siitä, mitä hyötyä maakunnallinen osuuspankki tarjoaisi pankkien henkilö- ja yritysasiakkaille sekä omistajajäsenille, ja mikä merkitys suurella eteläsavolaisella osuuspankilla olisi maakunnan ja kyseisten paikkakuntien taloudellisen hyvinvoinnin turvaamisessa ja kehittämisessä.

Selvitystyön käynnistäminen on käsitelty pankkien hallinnoissa. Selvitys on tarkoitus saada päätökseen kevään 2010 aikana, ja varsinaiset päätökset asiasta tehdään vuoden 2010 loppuun mennessä.

Etelä-Savon, Juvan, Pieksämäen ja Savonlinnan Osuuspankit ovat omilla toimialueillaan markkinajohtajia, ja niiden kannattavuus ja vakavaraisuus ovat erittäin vahvoja ja korkealla tasolla. Asiakkaita näillä pankeilla on 102.100 ja omistajajäseniä 47.400. Pankkien palveluksessa on tällä hetkellä 230 henkilöä. Asiakkaiden talletukset ovat 1,0 miljardia euroa ja asiakkaille myönnetyt lainat 1,2 miljardia euroa.  

Jos kyseessä oleva pankki muodostettaisiin, olisi se kiistaton markkinajohtaja toimialueellaan, Itä-Suomen suurin pankki ja yksi Suomen suurimmista osuuspankeista. Pankin vakavaraisuus olisi erittäin vahva.

8.12.2009

Itsenäisyyspäivää perinteisesti

Anttolassa vietettin itsenäisyyspäivää perinteisellä tavalla. Anttolan kirkossa pidetyn jumalanpalVeluksen jälkeen laskettiin seppele sankarihaudoille ja sen jälkeen nautittiin kirkkokahvit seurakuntatalolla.
Oman tunnelmansa itsenäisyyspäivän viettoon toi 70 vuotta sitten alkaneen talvisodan muisto. Kaksi anttolalaista oli kaatunut talvisodan Itsenäisyyspäivään 1939 mennessä. Viljo Haikarainen kaatui 1.12 1939.ja Kalle IKonen 2.12.1939. Talvisota päättyi   13.3 1940 ja sen taisteluissa kaatui kaikkiaan 36 Anttolassa asunutta sotilasta.

"Sodissa kaatuneiden muistoa
kunnioittaen, kotiseudun asukkaat"
Seppeleenlaskussa Pekka Jormalainen,
 Esko Liikanen ja Jorma Harmoinen.

7.12.2009

Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueelle
lupa 38 ilveksen metsästämiseen
Tavoitteena ilveskannan kasvun pysäyttäminen

Etelä-Savon riistanhoitopiiri on myöntänyt joulukuun alusta alkavalle pyyntikaudelle luvan 38 ilveksen kannanhoidolliseen metsästämiseen. Luvat on kohdennettu Riista- ja kalatalouden kirjaamien havaintojen perusteella piirin tiheimmille ilvesalueille.  Edellisvuodesta selvästi nousseen lupamäärän toivotaan pysäyttävän ilveskannan kasvun.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut Etelä-Savon riistanhoitopiirin ilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 250-270  yksilöä. Viime vuonna vastaava arvio oli noin 170 ilvestä. Vuonna 2008 arvioitiin riistanhoitopiirin alueella liikkuneen yli 40 ilvespentuetta. Riistantutkimuksen koko maan kanta-arvio kasvoi viime vuoden 1485 -1560 ilveksestä 1905-2060 eläimeen. 

Arvio ilvesten määrästä perustuu petoyhdyshenkilöiden tarkastamiin ja kirjaamiin näkö- tai jälkihavaintoihin. Erityisen tärkeitä ovat pentuehavainnot, joihin kannan arviointi perustuu. Havainnot suurpetojen pentueista tai asutuksen lähellä liikkuvista eläimistä tulisi ilmoittaa tuoreeltaan lähim-mälle petoyhdyshenkilölle tai riistanhoitoyhdistykselle.

Ilvestä metsästetään pääosin seuruemetsästyksenä. Ilveksen metsästysaika päättyy helmikuun lopussa. Edellisenä metsästyskautena Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueelta saatiin saaliiksi 15 ilvestä.

26.11.2009

Lotjasaaren venesataman rakentaminen alkoi

Anttolan Lotjasaaressa on aloitettu venesataman rakentamisen valmistelevat työt. Työt on aloitettu risukon raivaamisella ja ne jatkuvat puiden kaatamisella ja ruoppauksella joka alkaa 30.11. Ruoppausmassat sijoitetaan entiseen jäteveden laskeutusaltaaseen.johon tehdään veneiden talvisäilytysalue ja autojen paikoitusalue.

Vanhassa suunnitelmassa aallonmurtaja oli suunniteltu rakennettavaksi maa-ja kivilouheesta. Uudessa suunnitelmassa aallonmurtaja rakennetaan kelluvana tyyppinä  Ratkaisu on   kevyempi vaihtoehto.

Telakan kiskot ja nykyiset telakkatoiminnot on tarkoitus säilyttää toistaiseksi entisellä paikallaan. Nostolaituri ja nostoluiska sijoittuvat kiskojen pohjoispuolelle ja venelaiturit kiskojen eteläpuolelle. Venelaiturista tulee pitkä, sillä sen pääosa ulottuu 150 metrin päähän rannasta. Laitureita suojaavan aallonmurtajan mitta on liki 120 metriä. Veneiden käyttöön tulevien laitureiden yhteispituus on 260 metriä.

Lotjasaaren venesataman rakentamiseen on varattu ensivuoden talousarvioon 250 000 euron määräraha. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,8 miljonaa euroaja sen arvioitu valmistumisaika. Rakentamisen aloittamista on jouduttanut  ympäristöluvan vanheneminen 2. joulukuuta. Valmiiksi työ on saatava viimeistään vuonna 2016.

Lotjasaaren venesatama on kotisatama paikallisille veneillle. Kaikkiaan laituripaikkoja tulee 150 ja laitureiden lähistöltä varataan tilaa myös veneiden huoltoalueelle.

25.11.2009

Tekninen lautakunta tutustuu Anttolan kanavavaraukseen
paikan päällä

Mikkelin tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 17.11 jättää pöydälle päätöksen Anttolan kanavavarauksesta. Anttolan aluejohtokunta on esittänyt, että Anttolan kirkonkylän kaavaan sisältyvä kanavavaraus poistettaisiin kaavasta. Tekninen lautakunta päätti tutustua Anttolan osayleiskaavaan ja siihen merkittyyn kanavavaraukseen paikan päällä. Tutustumisajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta se sijoittunee ensi kevääseen.

Kirkonkylän kaavoitus käynnistyi itsenäisen Anttolan aikana ja sen ensimmäinen vaihe oli koota perusselvitykset, joihin liittyi myös selvitys Harvion ja Vitjasen välisestä kanavasta. Tämän jälkeen määriteltiin kaavan tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2002 ja vahvisti kaavan  marraskuussa 2003

24.11.2009

Shakers D97 aloittanut vahvasti

Anttolalainen salibandyjoukuue Shakers D97 on aloittanut ensimmäisen sarjakautensa vahvoilla esityksillä. Vain pari kuukautta yhdessä harjoitellut joukkue on kuuden joukkueen lohkossa tällä hetkellä kakkossijalla.

Lokakuussa joukkue pelasi ensimmäiset pelinsä Kotkassa vastustajinaan Lappeenrannan NST ja Taipalsaaren TaiKi. Rutinoitunut sarjajyrä NST sai ihmetellä, kun tuntematon ensikertalainen laittoi koneensa käyntiin. Peliajan näyttäessä täyttä aikaa taululla oli lukemat Shakers 6 – NST 5. NST ja kotkalaiskatsomo oli ällikällä lyöty. Toinen peli TaiKi:a vastaan oli trilleri. Joukkueet tekivät maaleja tasatahtiin niin, että viimeiseen erään lähdettiin TaiKi:n maalin johdossa. Shakersin ankara painostus ei tuottanut tulosta ja TaiKi voitti ottelun nukasti 6-5, mutta joutui todella koville uuden tulokkaan kanssa.

Marraskuun turnauksessa Lappeenrannassa Shakers murskasi kotkalaisen Sb Tuskan peräti 14-2 ja 12-0.

Seuraavat peliturnaus käydään uudestaan Lappeenrannassa lauantaina viides joulukuuta. Luvassa on kaksi peliä; vastustajina Imatran Voima sekä uudelleen NST. Lappeenrantaan lähtee fanibussi matkaan ottaen 25 ensimmäiseksi ilmoittautunutta mukaan. Jos haluat lähteä kannustamaan joukuetta ilmoittaudu 2.12 mennessä puhelinnumeroon 050-576 9485

22.11.2009

Kolonnipalkinto Kaj Nymanille
ja Juhani Paloselle

Kolonni - palkintolautakunta katsoo, että Art&Design Villas – hanke toimii hyvänä esimerkkinä aluesuunnittelun, perinteisen kuvataiteen sekä rakennustaiteen yhdistämisestä. Art&Design Villas on ottanut ansiokkaasti laadukkaan taiteen arkkitehtuurin olennaiseksi osaksi.

Art & Design Villas -kokonaisuus on projekti, jossa suunnittelijat, rakennuttajat ja koulutus ovat tehneet esimerkillistä yhteistyötä. Emeritusprofessori Kaj Nyman, Oulun yliopiston arkkitehtikoulutus sekä johtaja Juhani Palosen luotsaama matkailuun ja hyvinvointiin toimintaansa perustava yritys ovat tehneet korkealuokkaista yhteistyötä ympäristön, rakentamisen ja taiteen yhteensovittamisessa.

Kolonni on kerran kolmessa jaettava rakennus- ja ympäristötaiteen palkinto  jonka  tarkoituksena on kiinnittää huomiota  Etelä-Savon, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan  maakunnissa toteutettuihin viimeaikaisiin, korkealuokkaisiin arkkitehtuuri- tai ympäristö/taiteen  kohteisiin.

Kolonnipalkinnolla palkitut
Juhani Palonen ja Kaj Nyman

16.11.2009

Anttolanhovi osaksi Verveä

Anttolassa kuntoutus-, hotelli- ja ravintolapalveluja tarjoava Anttolanhovi on siirtynyt 1.11 alkaen osaksi Verveä.  Anttolanhovi on osa Verveä vuoden 2010 loppuun saakka, ja se jatkaa toimintaa omalla nimellään ja itsenäisenä toimintayksikkönä. Anttolanhovin hallinnollinen asema ja sisäinen hallinto määritellään tarkemmin vuoden 2010 aikana.

Anttolanhovin ja Verven kehittyvä yhteistyö parantaa yksiköiden palvelujen vaikuttavuutta ja laatua. Tavoitteena on, että toimintojen ja prosessien kehittämisestä hyötyvät ensisijaisesti palveluja käyttävät asiakkaat. Verve ja Anttolanhovi ovat molemmat osa Hengitysliitto Heliä.

16.11.2009

Hirvenmetsästys edennyt ripeään tahtiin Etelä-Savossa
- Lupapankeille tarvetta

Marraskuun 6. päivään mennessä Etelä-Savon riistanhoitopiirissä oli kaadettu 2205 hirveä. Pyyntiluvista on käytetty yli 60 %. Uroksia on ammuttu 538 ja naaraita 432 kappaletta. Vasojen osuus kokonaissaaliista on 56 %. Saaliin vasa- ja urososuuksien perusteella arvioituna hirvikanta on ollut hieman odotettua suurempi.

Pyyntilupamäärä on mitoitettu arvioidun hirvikannan tuoton perusteella. Metsästyssuositusten mukaan osa pyyntiluvista on jätetty lupapankkeihin. Reservilupiin turvaudutaan, jos metsästyksen aikana huomataan hirviä jäävän metsään tavoitekantaa enemmän. Metsästysseuroilla ja -seurueilla on vastuu metsästyksen toteuttamisesta paikallisesti.

Riistanhoitopiiri suosittelee lupapankkien avaamista ja loppulupien kohdentamista tiheimmän hirvikannan alueille. Joulukuun loppuun jatkuvan metsästyksen suunnittelussa tulee huomioida myös liikenne- ja metsätalousvahingot. Pyyntilupien saajat tekevät ratkaisut loppulupien käyttämisen osalta yhteistyössä naapuriseurueiden kanssa.

Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus myönsi tulevan kuluvan syksyn hirvenmetsästykseen 2571 pyyntilupaa. Yhdellä luvalla on mahdollista ampua aikuinen hirvi tai kaksi vasaa. Luvat mahdollistavat yli 3000 hirven kaatamisen. Viime metsästyskaudella riistanhoitopiirin alueella kaadettiin 3258 hirveä.

Syksyn metsästyksen tavoitteena on alueellisten hirvikannan erojen tasaaminen ja liikenne- sekä metsävahinkojen myönteisen kehityksen ylläpitäminen. Talvehtimaan jäävän hirvikannan tavoitetiheys on vajaa kolme hirveä tuhatta hehtaaria kohden.

Mikkelin seurakuntayhtymä
myy puuta 365 000 eurolla

Puukauppa on piristynyt hiljaisen alkuvuoden jälkeen. Mikkelin seurakuntayhtymä on päättänyt myydä mänty- ja kuusitukkipuuta 8 000 kuutiota Harvestialle ja Versowoodille. Myynti käsittää kolme leimikkoa ja kauppojen yhteishinta on 365 000 euroa. Ensimmäiset hakkuut ovat alkamassa ja osa tehdään ensi vuonna. Kaupoista yhtymä saa tänä vuonna tuloa 160 000 ja loput ensi vuonna. Yhtymä tarvitsee lisää metsätuloja, sillä kuluvan vuoden aikana on jouduttu tekemään ennakoitua enemmän nuoren metsän hoitoon liittyviä harvennushakkuita ja ennakkoraivauksia.

Mikkelin seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto on vahvistanut hautainhoidon hinnaston ensi vuodelle. Taksat pysyvät ennallaan, mutta määräaikaisten hoitojen hinnat nousevat pyöristysten vuoksi 1-2 prosenttia. Haudan yhden vuoden kukkahoito maksaa 45 euroa. Viiden vuoden hoito maksaa 250 ja kymmenen vuoden 540 euroa. Kukkien hinnat vaihtelevat 1,5:stä 4,5 euroon.

Hautaustoimen hinnat säilynevät ennallaan Mikkelissä ensi vuonna. Seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto esittää arkkuhaudan maksuksi 80 euroa Mikkelissä kirjoilla oleville ja 160 euroa muualla kirjoilla oleville. Lapsen haudoista vastaavat maksut olisivat 20 ja 40 ja uurnahaudoista 40 ja 80 euroa. Veteraaneille ja heidän puolisoilleen hautapaikka olisi edelleen maksuton. Hautauspalvelumaksuksi esitetään arkkuhaudalta 175 euroa Mikkelissä kirjoilla oleville ja 345 euroa ulkopaikkakuntalaisille. Lasten haudoista vastaavat maksut olisivat 78 ja 120 euroa. Uurnahaudoista ei perittäisi hautauspalvelumaksua mutta muualla kirjoilla olevien maksu olisi 42 euroa. Hautauspalvelumaksu sisältää vainajan säilytyksen sekä haudan avauksen, peiton ja peruskunnostuksen. Hautaustoimen hinnaston vahvistaa seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto.

27.10.2009

Murtomiehiä seurakuntatalolla
ja päiväkodissa

Anttolan seurakuntatalolle ja päiväkoti Norpanhoviin oli murtauduttu
viime viikonlopun aikana. Päiväkotiin oli menty yläoven kautta lukko rikkoen ja sisällä  oli pengottu kaappeja ja laatikoita, mutta tavaraa ei havaittu viedyn pois.
Seurakuntatalolle oli menty tikkaita apuna käyttäen ikkunan kautta. Sisällä oli pengottu paikkoja ja viety vähäinen määrä rahaa. Myös iltapäiväkerhontiloihin oli menty välioven ikkuna rikkomalla, mutta tiloista ei ollut viety mitään.

27.10.2009

Lääninhallitus velvoittaa Mikkelin kaupunkia korjaamaan vanhusten laitoshoidon ja asumispalvelujen henkilöstömitoituksen sekä poistamaan ylipaikat ympärivuorokautista hoitoa antavista yksiköistä

Itä-Suomen lääninhallitus edellytti 9.6.2008 tekemällään päätöksellä, että 31.12.2008 jälkeen Mikkelin kaupungin laitoshoitoyksiköistä terveyskeskussairaalan akuuttiosastolla, osastolla 4 (infektio-osasto) ja Ristiinan osastolla sekä vanhusten palvelujen asumispalveluista Suonsaaren vanhainkodissa ei ole käytössä ylipaikkoja sekä, että 31.3.2009 jälkeen Mikkelin kaupungin laitoshoitoyksiköistä terveyskeskussairaalan osastoilla 1-3 ja dementiayksikössä sekä vanhusten palvelujen asumispalveluista Pankarannan ja Kotikartanon (nykyisin Haukivuoren palvelukeskus) vanhainkodeissa ei ole käytössä ylipaikkoja.

Itä-Suomen lääninhallitus katsoo, ettei Mikkelin kaupunki ole siltä saatujen selvitysten mukaan poistanut asetetuissa määräajoissa ylipaikkoja ympärivuorokautisissa vanhusten laitoshoidon yksiköissä eikä korjannut henkilöstömitoitusta lääninhallituksen edellyttämälle tasolle. Itä-Suomen lääninhallitus velvoittaa Mikkelin kaupunkia huolehtimaan seuraavista velvoitteista viimeistään 31.12.2009 mennessä: 1. Akuuttiosaston toiminnan järjestäminen lisäpaikkatilanteessa 2. Terveyskeskuksen vuodeosastojen 1-3 toiminnan järjestäminen lisäpaikkatilanteessa 3. Dementiayksikön ylipaikkojen poistaminen 4. Suonsaaren ja Pankarannan vanhainkotien henkilöstömitoituksen korjaaminen 5. Terveyskeskuksen Ristiinan osaston henkilöstömitoituksen korjaaminen 6. Anttolan palvelukeskuksen henkilöstömitoituksen korjaaminen

Mikkelin kaupunki on velvollinen noudattamaan määräystä uhkasakon uhalla. Ennen uhkasakon asettamista lääninhallitus on varannut Mikkelin kaupungille uhkasakkolain ja hallintolain mukaisesti tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä viimeistään 30.10.2009 siitä, miten Mikkelin kaupunki toteuttaa edellä mainitut määräykset 31.12.2009 mennessä.

23.10.2009

Anttolanhovi luopuu Anttolan
Hovinmäen Kartanohotellista
HoviArtin toiminta päättymässä?

Anttolanhovi luopuu muutaman vuoden ajan Mikkelin kaupungilta vuokraamastaan Anttolan Hovin Kartanohotellista. Vuokrasopimus päättyy syyskuun lopussa ja lokakuun alusta alkaen hotellirakennus siirtyy kaupungin haltuun.Anttolanhovi jatkaa Hovin kartanon päärakennuksen ja entisen navetan vuokralaisena parin vuoden ajan.  -Hovinmäen hotellin tulot eivät ole olleet riittävät, eivätkä hotelliin ja Kartanoravintolaan kohdistetut odotukset ole toteutuneet, vaan toiminta on ollut raskaasti tappiollista, tuumii Anttolanhovin johtaja Juhani Palonen. Kolmen viimeisen vuoden aikana Hovinmäen kiinteistöjen ylläpitäminen on tuottanut Anttolanhoville 100 000 euron tappiot vuosittain. – Meillä ei ole enää tarvetta majatalon majoitustiloille, sillä uusien huviloiden valmistumisen myötä sitä on meillä riittävästi, toteaa Palonen.

Palosen mukaan pelkän Hovin Kartanon päärakennuksenkaan ylläpitäminen ei ole kannattavaa. – Tappioksemme me sitä pidetään, mutta se on meille enemmänkin imago kuin taloudellinen kysymys, ja kieltämättä koko mäki on ollut ja on yhä meille arvokas vakuuttaa Palonen. – Olemme halunneet pitää puiston ja alueen kunnossa, mutta tässä vaiheessa emme voi enää ylläpitää toimintaa joka on raskaasti  tappiollista.

Hovinmäen majoitustiloista luopumisen ohella Anttolanhovi lopettaa HoviArt-taidenättelyjen järjestämisen, ellei sen tulevaisuudesta päästä sopimukseen kaupungin kanssa – Tämä on erittäin huono tilanne ja olen todella pahoillani, jos  näin on tehtävä, huokaa Palonen. HoviArt on seitsemän vuoden aikan saanut erittäin hyvää palautetta nykytaiteen asiatuntijoilta ja ammattilaisilta ja vakiinnuttanut paikkansa Suomen taidenäyttelyjen joukossa

29.9.2009

Hirvijahti käyntiin Anttolan RHY:n alueella

Hirvensalon metsästäjät aloittivat viime viikonloppuna hirvijahdin ensimmäisenä Anttolan Riistanhoitoyhdistyksen alueen hirviseurueista. – Puolitoista päivää jahdattiin, mutta ei saalista ei vielä saatu, vaika hirviä olikin hyvin liikkeellä kertoo Martti Pesonen.  Viikonlopun lämmin sää vaikeutti osaltaan koirien kanssa käytyä metsästystä.- Nuoret koirat ovat innokkaita eivätkä oikein osaa jahtia ja väsyvätkin aika nopeasti, mutta mukavahan siellä lämpimässä oli passissa seisoa, tuumailee Pesonen. Hirvensalon Metsästäjillä on kaatoluvat kolmelle aikuiselle ja kolmelle vasalle.

28.9.2009

Hirvijahti alkaa tämän viikon lauantaina

Tulevana jahtikautena Anttolan Riistanhoitoyhdistyksen alueella hirviseurueilla on käytössä kaikkiaan 52 kaatolupaa, jotka jakautuvat seuroittain seuraavasti: Etelä-Anttolan Erä 10, Hauhalan Seudun Riistamiehet 11, Hirvensalo 4,5, Länsi-Anttolan Erä 6, Pitkälahden Erämiehet 5, Pohjois-Anttolan Erä 3 ja Saaristo-Anttolan Erä 4,5 lupaa. Lupapankkiin jätetään 8 lupaa, jotka otetaan käyttöön tarvittaessa..

Peuran kaatolupia Anttolaan on myönnetty 4, joista Hauhalan Riistamiehille ja Pitkälahden Erämiehille yksi ja yksi lupa jätetään lupapankkiin.

Anttolan lupien määrä perustuu viime syksyn hirvilaskentoihin. -Pyrkimyksenä Anttolassakin on, että tuottavat hirvet, lähinnä hirvilehmät jätetään ampumatta, että kanta säilyy, sanoo Anttolan Riistanhoitoyhdistyksen toiminnaohjaaja Esko Hokkanen. Suurten hirvisonnien kaatamisesta saavat seurat määrätä keskuudessaan. – Niitäkin olis syytä jättää ampumatta, mutta kyllä sen  kymmenpiikkisen kaataminen  on elämys hirvimiehelle, arvelee Hokkanen.

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys jatkuu vuodenvaihteeseen asti, kun taas peurojen metsästys päättyy vuoden 2010 tammikuun lopussa.

Syyskuun alku
harvinaisen lämmin

Keskiviikko 9. syyskuuta oli syyskuun toistaiseksi lämpimin päivä. Päivän ylimmät lämpötilat kohosivat harvinaisen ja paikoin jopa poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin, kun yli 22 asteen lämpötiloja mitattiin monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa.

Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan päivän ylin lämpötila, 24,3 astetta, mitattiin Kokemäki Peipohja Hyrkölän havaintoasemalla. Ajankohdalle tyypillinen päivälämpötila on noin viisitoista astetta, Lapissa vähän alempi.

Lämpötilaennätyksiä ei rikottu
Vaikka keskiviikon korkeat lämpötilat olivatkin paikoin poikkeuksellisia, ei vanhoja ennätyksiä kuitenkaan rikottu. Kaikkien aikojen lämpimin syyskuun yhdeksäs päivä oli vuonna 2002, kun Mietoisilla lämpötila nousi hellelukemiin, 25,2 asteeseen. Koko syyskuun korkein lämpötila puolestaan on 28,8 astetta, joka mitattiin Raumalla 6.9.1968. Hellettä on ollut myöhäisimmillään jopa syyskuun puolivälin jälkeen, kun Tampereella lämpötila nousi 25,2 asteeseen 17. syyskuuta 1947.
Lämmintä ilmaa saatiin Suomeen keskiviikkona kovan etelätuulen saattelemana. Pohjoisilla merialueilla ja Lapissa tunturien lailla tuuli ylsi myrskylukemiin asti. Vuoden ensimmäisessä syysmyrskyssä keskituulen nopeus oli merellä kovimmillaan Hailuodon Marjaniemessä 22 metriä sekunnissa. Puuskissa tuuli oli kovimmillaan samalla mittauspaikalla yli 27 m/s.

Syyskuun alun keskilämpötilat korkeita
Koko syyskuun alku on ollut Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa varsin lämmin. Syyskuun ensimmäisen yhdeksän päivän keskilämpötila on ollut koko maassa harvinaisen korkea; maan etelä- ja keskiosassa 15 ja 16 asteen välillä, pohjoisessa 12…14 astetta. Viimeksi näin lämmintä tai lämpimämpää on syyskuun alussa ollut maan etelä- ja keskiosassa vuonna 2002, pohjoisessa vuonna 1999. Ennätyslämmin syyskuun alku oli maan eteläosassa vuonna 1968, jolloin koko syyskuun lämpöennätyskin rikottiin. Maan keskiosassa puolestaan ennätyslämmintä oli vuonna 1963 ja pohjoisessa vuonna 1999.

10.9.2009

Mikkelin seurakuntayhtymälle kiinteistöstrategia

Mikkelin seurakuntayhtymä on kartoittanut kiinteistönsä ja arvioinut niiden tarpeen seurakuntatyön kannalta. Kirkkovaltuusto hyväksyi kiinteistöstrategian tiistain kokouksessaan. Myyntilistalla on kuusi rakennusta ja 72 hehtaaria metsää.

Pitkäjärven seurakuntakodin kohtalosta käytiin vilkas keskustelu. Se päätettiin Petri Pekosen esityksestä äänin 26-20 poistaa selvitettävien listalta ja siirtää säilytettäviin kohteisiin.

Strategiassa kiinteistöt jaetaan säilytettäviin, myytäviin ja lisäselvityksiä vaativiin. Tarkoituksena on luopua tarpeettomasta ja tuottamattomasta kiinteistöomaisuudesta, jotta se ei rasittaisi yhtymän taloutta. Myytäväksi ehdotetaan muun muassa Siitarilan leirikeskus, kerrostalot Otavankatu 10 ja 12, rivitalo Haukivuorella sekä Anttolan ja Haukivuoren pappilat. Lisäselvityksiä vaativia kohteita ovat muun muassa Rantakylän päiväkoti, Haukivuoren virastotalo ja Otavankatu 8.

Metsää aiotaan myydä 72 hehtaaria. Realisoitava metsämaa on vain pieni osa maaomaisuudesta. Yhtymä omistaa 27 metsätilaa, joiden pinta-ala on yhteensä 1712 hehtaaria.

Kirkot, kappelit ja hautausmaat säilyvät nykyisellään. Yhtymällä on viisitoista seurakuntataloa, joissa on tilaa 13 000 neliötä. Seitsemässä vuokratussa toimitilassa on runsaat 500 neliötä.

Mikkelin kirkollisvero edelleen 1,4 %
Mikkelin kirkollisvero pysyy ensi vuonna nykytasolla eli 1,4 prosentissa. Seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto vahvisti taksan tiistain kokouksessaan. Kirkollisveroa arvioidaan kertyvän ensi vuonna 8,9 miljoonaa euroa. Mikkelin kirkollisvero on pysynyt samana vuodesta 2005.

9.9.2009

Mikkelin Toriparkin työmaa-aitaan halutaan taidetta

Mikkelin kaupunki ja Mikkelin Toriparkki Oy etsivät yhdessä ympäristötaidetta tai muuta koristelua toriparkkityömaan ympärille tulevaan vaneriaitaan. Aidan koristelijoiksi voivat tarjoutua yksityiset ihmiset, eri yhteisöt ja esimerkiksi oppilaitokset. Alustavasti asiaa kohtaan ovat esittäneet kiinnostuksena muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon koulutus Oy:n kulttuuriala sekä kaupungin oma nuorisotoimi.

Taiteen tekemisestä kiinnostuneet voivat tehdä oman ehdotuksensa siitä, mitä ja miten suurelle osalle aitaa haluavat maalata. Maalaustilaa annetaan käytössä olevan tilan ja ehdotusten toteuttamiskelpoisuuden mukaan. Jokainen maalaaja vastaa itse työnsä aiheuttamista kustannuksista. Ensi vaiheessa maalattavia kohteita ovat Raatihuoneenkadun ja Porrassalmenkadun varrella olevat aitaosuudet.

Osalle aitaa Toriparkki Oy myy myös maksullisia ilmoituksia. Maalauksesta kiinnostuneille on ohjeistus kaupungin internet-sivuilla.

7.9.2009

Etelä-Savon yksityismetsien hakkuusuunnitelmat reilu kolmannes viime vuodesta

Etelä-Savon yksityismetsien hakkuusuunnitelmat ovat jääneet yhä lisää jälkeen viime vuodesta. Ne ovat nyt reilun kolmanneksen tasossa viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tammi-elokuulla kasvatushakkuita suunniteltiin 9 200 hehtaarin ja uudistushakkuita 1 776 hehtaarin alalle. Vastaavat luvut olivat viime vuonna 24 989 ha ja 4 347 ha. Vuoteen 2007 verrattuna uudistushakkuita on suunniteltu vajaa viidennes.

Elokuun uudistushakkuusuunnitelmat olivat vain noin 24 prosenttia ja kasvatushakkuut 15 prosenttia viime vuoden tasosta. Ensiharvennusten verovapaus siivitti viime vuonna elokuun kasvatushakkuusuunnitelmia ennätyslukemiin.

Tiedot suunnitelluista metsänhakkuista perustuvat Etelä-Savon metsäkeskukseen tulleisiin metsänkäyttöilmoituksiin. Hakkuut toteutuvat pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa ilmoituksen teosta.

7.9.2009

Veeranvuorelta
asuintontti tonnilla!

Mikkelin kaupungin tonttituotantoon on koko 2000-luvun ajan kohdistunut melko voimakas kysyntä. Kysyntä on kuitenkin miltei pelkästään keskittynyt Mikkelin keskustaajaman sekä Rantakylän kaupunginosan alueelle. Otavassa, Anttolassa ja Haukivuorella olevan tonttivarannon markkinoiminen ja houkuttelevaksi tekeminen vaatii ponnistuksia, joihin kysynnän nyt muutoinkin hiljennyttyä on viimeisen vuoden aikana havahduttu.

Mittaus ja kiinteistöt -yksikkö on kuluvan vuoden maaliskuussa ottanut käyttöön kaupallisen etuovi.com -palvelun kaupungin tonttien ja muiden rakennuspaikkojen markkinointikanavana. Palvelun käyttöönotto on jonkin verran kasvattanut yhteydenottojen määrää ja konkreettisia tuloksia on jo nyt nähtävissä esim. Anttolan Pölkinlahden alueella. Anttolan kaupunginosan Veeranvuoren alueen tontteihin ei kuitenkaan ole kohdistunut minkäänlaista kysyntää nyt eikä koko 2000-luvun aikana. Veeranvuoren alue sijaitsee kylätaajamassa, sataman ja kaikkien Anttolan kylätaajaman palveluiden välittömässä läheisyydessä. Alueella on jo vuosien ajan ollut asemakaava ja valmis kunnallistekniikka. Alueen tonttien hintataso on voimassa olevan Anttolan aluehinnoittelun mukainen (2,77 - 3,05 €/m²). Lisäksi ostajan maksettavaksi tulee kiinteistönmuodostuksen (lohkomisen) kustannus, joka on 840 €. Vapaita tontteja alueella on 14 kpl. Tonttien koko vaihtelee 1000 ja 1500 neliömerin väillä.

Veeranvuoren alueen kysynnän herättämiseksi on mittaus ja kiinteistöt -yksikössä nyt suunniteltu tonttien alennusmyyntikampanja. Pohdinnassa on päädytty "tonnin tontti" -kampanjaan. Kaikki Veeranvuoren alueen vapaat tontit olisivat myynnissä tuhannen euron kauppahinnalla ja lohkomisen kustannuksia ei ostajalta perittäisi.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää, että. Anttolan (40.) kaupunginosan Veeranvuoren alueen vapaiden omakotitonttien (14 kpl) myyntihinta vuosina 2009-2010 on 1.000 euroa eikä ostajalta ei peritä tontinlohkomisen kustannuksia. Tontit luovutetaan ainoastaan myymällä vakituiseen asumiseen

24.8.2009

HoviArtissa 3000 kävijää

HoviArt Crossover houkutti yleisöä hieman edellisvuosia enemmän. Tänä kesänä näyttelyyn kävi tutustumassa noin 3000 vierasta. Kesän näyttely oli monella tapaa haastava; paljon tekniikkaa käsittänyt näyttely vaati av-alan asiantuntijoita ripustustöihin. Katsojalle haastetta tarjosivat moniulotteiset ja -tulkintaiset nykytaiteen teokset. Asiakaspalaute oli pääosin varsin positiivista, ja näyttelyvieraiden suosikiksi nousi myllyn ja meijerin tiloihin teoksensa ripustanut Pekka Jylhä. Miina Äkkijyrkkä puolestaan houkutteli näyttelyvieraita kaukaakin katsomaan kartanon puutarhassa olevia veistoksia sekä talliin ripustettuja akryylimaalauksia.

24.8.2009

Saimaan vedenpinta laskenut
ajankohdan keskiarvon alle

Etelä-Savon ympäristökeskusken mittausten mukaan vielä keväällä hyvin korkealla ollut Saimaan vedenpinta on laskenut kuluneen kesän ajan ja vedenkorkeus on nyt hieman keskimääräistä alempana. Vedenpinnan korkeus oli elokuun 18. päivänä Lappeenrannan Lauritsalan asteikossa NN+ 75,98 m, joka on -3 cm ajankohdan keskiarvokorkeuden alapuolella. Saimaan juoksutus on tällä hetkellä noin 630 m3/s, joka on ajankohdalle tyypillinen määrä.

 Ennusteen mukaan sademäärän ollessa keskitason mukainen, vedenpinta laskee Saimaalla kuun loppuun mennessä noin 5 senttimetriä.>Ylempänä vesistöalueella Kallaveden (- 28 cm) vedenkorkeus on selvästi keskimääräistä alempana. Pielisen vedenpinta on ajankohdan keskivedenkorkeuden tasolla.

Etelä-Savossa Kermajärven vedenpinta on tällä hetkellä -19 cm keskiarvon alapuolella. Säännöstelty Maavesi on keskiarvon tasolla. Savonlinnan Suurijärvellä ollaan +12 cm keskiarvon yläpuolella ja Enonkosken Ylä-Enonvedellä vastaavasti -15 cm keskiarvon alapuolella.

Toukokuussa Vuoksen vesistöalueella satoi vain puolet sademäärän pitkäaikaisesta keskiarvosta, mutta kesäkuussa vettä saatiin yli 10 % keskimääräistä enemmän. Heinäkuussa vesistöalueella satoi 94 mm eli vajaa 30 % keskimääräistä enemmän. Elokuun alkupuoli (31 mm) oli tavanomaista vähäsateisempi.

24.8.2009

Saimaan vedenpinta edelleen laskusuunnassa

Saimaan vedenpinnan korkeus oli kesäkuun 16. päivänä Lappeenrannan Lauritsalan asteikossa NN+ 76,08 m, joka on noin 20 cm ajankohdan pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Saimaan pinta on laskenut tavoitevyöhykkeen sisälle. Talven ja kevään aikana käytetyt lisäjuoksutukset on lopetettu ja on palattu luonnonmukaiseen juoksutukseen. Tällä hetkellä juoksutus on vajaat 700 m3/s. Ennusteen mukaan vedenpinta pysyy lähiviikkoina suunnilleen nykyisellä tasolla tai laskee hieman. Jos kesän sademäärä on keskimääräinen, on Saimaan pinta heinäkuun lopussa keskiennusteen mukaan todennäköisesti 10-15 cm nykyistä alempana.

Normaalivuotena Saimaan vedenpinta saavuttaa yleensä vedenkorkeushuipun juhannuksen jälkeen, kesä-heinäkuun vaihteessa. Kulunut vuosi on kuitenkin monella tapaa erilainen. Alkuvuonna vedenkorkeudet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla ja vedenkorkeus on koko kevään ollut laskusuunnassa. Tämä johtuu osittain talven ja kevään vesi- ja lumitilanteesta ja osittain lisäjuoksutuksista. Kulunut kevät on ollut Vuoksen vesistöalueella tavanomaista kuivempi: sadanta vesistöalueen eteläosassa on ollut huhti-toukokuussa vain reilut puolet keskimääräisestä.

Lomakiinteistöjen
kaupankäynti varovaista

Lomakiinteistöjen kauppa Suomessa on hidastunut vuoden 2009 tammi-toukokuussa noin puoleen edellisvuosien vastaavasta ajankohdasta. 1990-luvun puolivälissä alkanut kesämökkien ja tonttien hintojen nousu on tasaantunut ja saattanut paikoin kääntyä laskuun. Tiedot käyvät ilmi Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä.

Alueittaiset erot sekä kaupankäynnin määrissä että hinnoissa ovat suuria. Monilla alueilla kaupankäynti on ollut alkuvuonna niin suppeaa, että tilastot eivät välttämättä kuvasta hintojen muutosta, vaan kyse voi olla laadultaan erilaisista kiinteistöistä. Lomakiinteistöjen kauppoja tehdään perinteisesti eniten alkukesällä.

Koko maan keskimääräiset hinnat ovat vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. Rakentamattomien rantatonttien mediaanihinta tammi-toukokuussa on 25 000 euroa. Vuonna 2008 vastaava hinta oli 26 000 euroa. Rantamökkien mediaanihinta on kuitenkin vielä noussut tänä vuonna 87 000 euroon, kun vuonna 2008 hintataso oli 86 000 euroa. Hintatilaston kärjessä on tänä vuonna Varsinais-Suomi, jossa rantatontti maksaa tyypillisesti 72 000 euroa ja kesämökki 172 000 euroa.

Kuivan maan lomamökit eli ns. mummonmökit maksoivat viime vuonna keskimäärin 36 500 euroa ja alkuvuonna 2009 niiden hintataso on pysytellyt samana.

Alkuvuoden 2009 perusteella näyttää siltä, että Kuusamo (44 kauppaa) ja Kittilä (34 kauppaa) pitävät asemansa tehtyjen lomakiinteistökauppojen kärjessä. Kärkikolmikkoon mukaan on noussut Savonlinna (35 kauppaa), jossa neljännes oli venäläisten ostamia lomanviettopaikkoja.

Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kiinteistökaupoissa on edelleen paljon venäläisiä ostajia. Imatralla, Puumalassa ja Ruokolahdella alkuvuonna tehdyistä kiinteistökaupoista noin 20 prosentissa ostajan kotiosoite on Venäjällä.

Anttolan aluejohtokunta:
Linja-autopysäkki siirrettävä

Anttolan aluejohtokunta esittää tekniselle toimelle, että nykyinen linja-autopysäkki siirretään turvallisemmalle paikalle. Pysäkkiä käyttävät Mikkelin suunnasta tulevat linja-autot.

Anttolan keskustassa sijatseva linja-autopysäkki on  sijoitettu Mikkelintiellä sijaitsevan vanhan puutalokiinteistön, ns. Paasosen kaupan, eteen. Pysäkki on kadun laidassa eikä sille ole rakennettu omaa levennettyä pysäkkitilaa. Näkyvyys on heikko takaa tuleville, jolloin esteen sattuessa pysähtymismatka on lyhyt. Tien ylitys on turvallisuusriski varsinkin koululaisille, jotka joutuvat ylittämään kadun koululle kulkiessaan. Yhtenäiskoulu puoltaa pysäkin siirtämistä turvallisemmalle paikalle.

Kylvönsiunaus Kähkölässä

 Kolmisenkymmentä seurakuntalaista oli saapunut viime  sunnuntaina yhdessä hiljentymään  kylvönsiunaukseen Ari Lyytikäisen pellon äärelle.

 Kylvönsiunauksessa kiitetään viljasta ja pyydetään yhdessäsiunausta tulevalle kasvukaudelle.
 Kylvön siunaaminen on katoliselta ajalta periytynyt tapa, joka on yleistynyt uudelleen monissa seurakunnissa viime vuosina.Tilaisuudessa seurakunnan pappi siunaa kylvön ja tilan isäntä kylvää symbolisesti. Lisäksi rukoillaan, lauletaan virsiä yhteislauluna sekä nautitaan kylvökahvit.

 Kylvön siunauksessa ei siunata vain yhtä peltoa,  sillä siunaus toimitus, jossa kylän tai pitäjän kaikki pellot siunataan yhteisesti.

 Anttolan seurakunnassa on vuosittain järjestetty siunaustilaisuuksia kylvötöiden alkaessa.

Erkki Rouhiainen siunaa tukevan vuoden kylvön. Talon isäntäväki, Ari Lyytikäinen ja Elisa Siren taustalla

27.5.2009

Kaatuneiden muistopäivä Anttolassa

Sodissa kaatuneiden muistopäivää vietettiin Anttolassa perinteiseen tapaan. Kirkossa järjestetyn jumalanpalveluksen jälkeen laskettiin seppele sankarihaudoille. Anttolan reserviläiset olivat järjestäneet kunniavartion seppeleenlaskutilaisuuden ajaksi.

Kaatuneiden muistopäivä on yleinen liputuspäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina.  Muistopäivän viettäminen aloitettiin talvisodan jälkeen vuonna 1940.

Erkki Rouhiainen, Pekka Jormalainen ja Viljo Pesonen  laskivat seppeleen sankarihaudoille

Anttolan Sanomat
| Etusivu | Uutiset | Tapahtumat | Ota yhteyttä | Anttolan Sanomat | Mediatiedot |
SAIMA soft & people © 2005