Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Kaskesta biotalousalueeksi – miten ihmisen toiminta näkyy savolaisessa maisemassa

Uutiset
  • M012_KK4878_14.jpg
    Kaskenviertäjiä Enossa. Kuva: I. K. Inha. Museovirasto – Musketti, kansatieteen kuvakokoelma

100 vuotta sitten Etelä-Savo näytti hyvin erilaiselta kuin nyt. Kaskeamisen vuoksi laajoja yhtenäisiä metsäalueita ei juuri ollut ja ihmiset asuivat pääosin maaseudulla. Lehmät laidunsivat vapaasti risu- ja kiviaidoin rajatuissa lähimetsiköissä. Tiestö oli harvaa ja sen vuoksi vesistöt olivat merkittäviä kulkuväyliä, niitä pitkin uitettiin puita ja kuljetettiin sekä tavaraa, että ihmisiä.

Maisemapiirteiden mukaan Suomi on yleensä jaettu maisemallisiin suuralueisiin. Etelä-Savon kuuluu pääosin Järvi-Suomen suuralueeseen, jolle on tyypillistä maiseman vaihtelevuus ja pienipiirteisyys sekä suuri vesistöisyys. Jääkauden muokkaamalle maastolle on tyypillistä suuntautuminen luoteesta kaakkoon.

Kaskeaminen oli ensimmäinen prosessi, joka alkoi muuttaa Etelä-Savon luonnonympäristöä kulttuuriympäristöksi. Etelä-Savossa varhaisempia merkkejä kaskeamisesta on rautakauden puolivälistä noin 500 jKr. Vuosien 1500-1860 välille ajoittuu alueen kaskikulttuurin huippuvaihe, joka merkitsi avoimen kaski- ja laidunmaiseman kehittymistä sekä puulajisuhteiden muutosta. Isojaon myötä loppuivat vapaan kaskimetsän valtaamisen mahdollisuudet, ja lisäksi puunjalostusteollisuuden synty nosti metsien puuston rahallista arvoa. Tämä teki kaskeamisen kannattamattomaksi ja sen kustannuksella tapahtuikin yhä enemmän peltoviljelyyn siirtymistä. Kaskeaminen loppui käytännössä Etelä-Savossa ensimmäiseen maailmansotaan mennessä, vaikka viimeisimmät pienimuotoiset kasket lienee poltettu niinkin myöhään kun 1950-luvun puolivälissä.

Karjatalouteen ja peltoviljelyyn siirtyminen kiinnitti asutuksen paikalleen. 1900 luvun alussa heinän viljely pelloissa yleistyi, jolloin myös luonnonniittyjen merkitys maataloudelle väheni. Peltomaiseman myötä maiseman avoimuus säilyi ja maisema osin monipuolistuikin. Heinänviljelyn mukana ilmestyivät pelloille myös heinäladot. Tällöin pelto- ja niittymaisemat alkoivat sulautua toisiinsa. Toisaalta pellon ja metsän välille tehoviljely ja metsänhoito toivat jyrkän rajan. Kaskeamisen jälkeen metsät alkoivat nopeasti järeytyä.

Metsänhoidossa otettiin käyttöön keinollinen uudistaminen, jossa avohakkuualoille istutettiin havupuuta tai kylvettiin havupuiden siemeniä. Samalla kehitettiin luontaisen uudistamisen menetelmiä, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita. Aktiivisen metsänhoidon seurauksena metsämaisema alkoi sulkeutua ja havupuuvaltaistua.

Karjataloutta ja peltoviljelyä seuraava kolmas Etelä-Savon maiseman murros on rakennemuutoksen aika. Maalaismaisema ja kulttuuriympäristö on köyhtynyt peltojen umpeenkasvun ja avoimen maiseman vähenemisestä. Rakennemuutos on seurausta mm. ylituotannon leikkaamisesta ja koneellistumisesta, jolloin työvoiman tarve on vähentynyt maaseudulla. Väestöä on muuttanut kaupunkeihin ja muuttoliike jatkuu edelleen voimakkaana. Tiloja on autioitunut ja peltoja on metsitetty.

Euroopan Unionin jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset näkyvät jälleen maaseudun kulttuurimaiseman muutoksina. EU toi Suomeen suuren kokoluokan karjatilat, joiden tuloksena on myös jouduttu uudelleen raivaamaan peltoalaa. Huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt metsien käyttöä energialähteenä ja biotalous onkin yksi hallituksen kärkihankkeista. Pitkällä aikavälillä metsien käytön lisääntyminen tulee jälleen näkymään maiseman avartumisena, tosin muutos ei taida olla yhtä esteettinen kuin pellonraivauksen seurauksena syntynyt avoimuus.

EU:n myötä on kasvanut myös kiinnostus maisemanhoitoon. Siihen kannustavat erilaiset maiseman hoitoon ja kunnostamiseen liittyvät hankkeet sekä erityisesti maatalouden ympäristösopimukset, joissa maiseman ja luonnon monimuotoisuuden hoitamisesta maksetaan korvaus. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat laatineet maisemanhoitosuunnitelmia ja rakennustapaohjeita sekä kartoittaneet maaseutumaisemia ja niiden vanhaa rakennuskantaa. Maisema- ja rakennusinventoinnit on viety Etelä-Savon kulttuuriperintötietokantaan, jossa on tällä hetkellä tiedot 473 alueesta ja 2558 kohteesta. Tietokannasta on julkaisu netissä myös kaikille avoimet Etelä-Savon kulttuuriperintösivut, www.esku.fi, joilla on kohde- ja aluetiedon lisäksi myös artikkeleita koskien Etelä-Savon kulttuurimaisemaa ja historiaa.

Ympäristöpäällikkö
Sanna Poutamo
Etelä-Savon maakuntaliitto

Maankäyttöasiantuntija
Sirpa Peltonen
Etelä-Savon ely-keskus

Pintavedet ajankohtaan nähden viileitä

Uutiset

Pintavesien lämpötilat olivat kesäkuun aikana viileän sään myötä yleisesti ajankohdan keskimääräistä alempia. Muutamien lämpimien päivien aikana pintavedet lämpenivät paikoin lähelle 20 astetta etelässä. Navakka tuuli sekoitti päällys- ja alusvettä ja romahdutti pintaveden lämpötiloja juhannuksen tienoilla. Juhannuksen jälkeisellä viikolla järvivedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen viileitä, paikoin jopa poikkeuksellisen viileitä.

Tiistaina 4.7. järvien pintaveden lämpötila on etelärannikolta Kainuun eteläosiin sekä Perämeren rannikkoalueella 16–20 astetta, muualla Pohjois-Suomessa pääosin 12–15 astetta. Kilpisjärvellä vesi on vielä 5-asteista. Valtaosassa maata järvivedet ovat ajankohdan keskiarvoa viileämpiä.

Vakaampaa verkkoa tehdään yhteisrakentamisella

Uutiset
  • mpy-laajakaista-2.jpg
    Projekti-insinööri Juha Rautio (vas.) Mikkelin kaupungilta, myyntineuvottelija Karoliina Kukkonen ja myyntijohtaja Juha Putkonen MPY:ltä sekä kehitysinsinööri Jouko Tiihonen Mikkelin kaupungilta esittelivät yhteisrakentamisprojektin suunnitelmia.

Sähköverkkoa, valokuituverkkoa ja katuvalaistusta uudistetaan Anttolassa  samanaikaisesti. Yhteisrakentamisella saavutetaan säästöä ja minimoidaan rakentamisesta aiheutuvat haitat.

Anttolassa on meneillään myllerrys. Maahan kaivetaan parhaillaan sekä sähköverkkoa että valokuituverkkoa, ja samaan syssyyn vaihdetaan katuvaloja. Yhteisrakentaminen säästää paitsi rahaa ja aikaa myös asukkaiden hermoja, kun samoja kohtia ei tarvitse avata moneen kertaan.

Järvi-Suomen Energia tekee parhaillaan maakaapelointitöitä, ja MPY Palvelut vetää valokuituverkon kaapelia samoihin ojiin. MPY:n urakka liittyy kyläverkkohankkeeseen, joka toteutetaan tai on jo toteutettu Ristiinassa, Haukivuorella, Suomenniemellä ja Otavassa.

ESE-Tekniikka Oy puolestaan urakoi Mikkelin kaupungin katuvalaistusverkon kaapelointia sekä asentaa valaisinpylväiden betonijalustoja sähkö- ja tiedonsiirtoverkkojen rakentamistöiden yhteydessä. Nykyiset valaisinpylväät ja ilmajohdot jäävät vielä toistaiseksi käyttöön. Uudet valaisinpylväät tullaan asentamaan kohteisiin lähivuosina kaupungin saneerausohjelman mukaisesti.

Meneillään olevilla töillä tähdätään sähkö- ja tietoverkon häiriöttömään toimintaan ja säästöihin. Sähköverkon maakaapelointi tuo pitkällä aikavälillä säästöä, kun sähkökatkoilta ja niiden korvauksilta vältytään eikä sähköpylväitä tarvitse uusia. Uudistuksella on myös esteettinen aspekti, kun tien reunassa törröttävät pylväät jäävät historiaan. Valokuituverkko taas mahdollistaa nopean ja tasalaatuisen verkkoyhteyden sekä kaapelitv:n ja kanavapakettien näkymisen. Uusi katuvalaistustekniikka puolestaan säästää merkittävästi energiaa, minkä lisäksi ero näkyy valaistuksen kirkkaudessa.
Verkko valmistuu kesän ja syksyn aikana
Anttolassa työt on aloitettu Veeravuoren alueelta. Ensin ovat vuorossa Laurintie, Simeonintie, Veerantie, Tuomaantie, Juhanintie, Valkonkuja ja Vanhanpappilantie. Keskustaajamassa ei kaiveta kesän aikana, vaan sen vuoro on vasta elokuussa. Näin kesätapahtumien järjestäminen ja sataman toiminta voivat jatkua ongelmitta lomakauden ajan. Kesäsesongin päätyttyä verkon rakennus jatkuu keskustan osalta, mihin saakka töitä jatketaan muilla alueilla. Verkko on kokonaisuudessaan tarkoitus saada valmiiksi sulan maan aikana. Maisemointityöt saadaan päätökseen todennäköisesti vasta ensi kesänä, sillä asvaltointia ei voida tehdä enää lokakuun jälkeen.

Rakennustyöt saattavat ärsyttää asukkaita, kun maisemaa myllätään ja tiet ovat rakennuspaikkojen kohdalla tavallista kapeampia. Lopputulos kuitenkin palkitsee vaivan: maassa kulkevan sähköverkon toiminta on entistä varmempaa. Nopeat kuituliikenneyhteydet taas takaavat häiriöttömän tiedonsiirron, mikä mahdollistaa mm. etätyöskentelyn. Verkon kapasiteetti kestää isommankin kuormituksen yhteyden hidastumatta.

Jos mielii hankkia valokuituyhteyden, nyt on aika toimia. Verkon täydennystä voi joutua odottelemaan pitkän tovin, ja jatkossa hinta on todennäköisesti korkeampi. Tämänhetkiseen hintaan vaikuttaa yhteisrakentamisella saavutettava säästö. Liittymän hinta on n. 1200 euroa. ”Kertainvestointi voi tuntua suurelta. Käsirahan osuus on 245 euroa, mutta loput 960 euroa voi jakaa vaikka viidelletoista vuodelle”, kertoo MPY:n myyntineuvottelija Karoliina Kukkonen. MPY järjestää kyläverkosta tiedotustilaisuuden 27.6. klo 18 koulun ruokalassa.

Vanhan hovin kauppa perutaan

Uutiset
  • hovi-21978.jpg
    Päärakennuksessa on ollut vesivahinko ja tiilikatto on uusimisen tarpeessa.

Anttolan Vanhan hovin kiinteistöstä tehty tarjous on peruttu. Tarjouksen tehnyt Victorian Rose Oy ei päässyt Mikkelin kaupungin kanssa sopimukseen lopullisesta hinnasta. Alkuperäinen tarjous tehtiin vuoden 2014 kuntoarvion pohjalta. Kaupan ehtona oli uusi kuntoarvio, jossa ilmeni, että rakennukset ovat odotettua huonommassa kunnossa. Päärakennuksen ja pensionaation putket ovat päässeet jäätymään vuoden 2016 aikana eikä niitä ole kokonaan korjattu. Lisäksi päärakennuksen tiilikatto vaatii välittömän uusimisen, mikä ei ollut tiedossa tarjouksentekohetkellä.

Kaupungin tilakeskuksen kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttisen mukaan korjaustarpeiden ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä. ”Kaupunki on pyrkinyt tuomaan avoimesti esille koko markkinoinnin ajan kohteen kunnon. Rakennuksissa on ollut putkien jäätyminen alkuvuodesta 2016, jonka jälkeen vesilinjat ovat olleet suljettuina. Kaupunki korjautti putkien päälinjat sekä koeponnisti verkoston, jotta putkirikkojen laajuus saatiin rajattua yksittäisiin tiloihin”, hän sanoo. ”Tällaisessa kiinteistöomaisuudessa on aina kunnostustarpeita ja niihin täytyy varautua myös tulevaisuudessa”, Hyttinen huomauttaa.

Lue lisää toukokuun Anttolan Sanomista.

(Muokattu 8.5. klo 16:25)

1 2 3 23
Mene Ylös