Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Uuden koulun suunnittelu etenee

Uutiset
  • koulun-tontti-2.jpg

Anttolan koulu ja liikuntasali purettiin kesällä.
”Uuden koulun suunnittelu etenee”, kertoo Mikkelin tilahallinnon Jarkko Hyttinen.
”Suunnittelutyöryhmä on kartoittanut tilatarpeita ja Anttola-talon hyödyntämismahdollisuuksia, jotta tiedämme tarvittavien uusien tilojen määrän.”
Aiempi suunnitelma tilojen vuokraamisesta ulkopuoliselta toteuttajalta on voimassa. Kilpailutus tehdään kokonaisvastuurakentamisperiaatteella: tarjouspyynnössä annetaan vähimmäisvaatimukset tiloille sekä asemakuva, johon on määritetty käytettävissä oleva alue.
”Tilojen toimittaja suunnittelee tilat ja materiaalit sekä vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuksen tulee olla muuntojoustava niin, että tilaelementtejä voidaan joko lisätä tai poistaa oppilasennusteen muuttuessa pitkällä aikavälillä.”

Koulun toteuttajalle annetaan vapaat kädet:
”Koulun rakennustapaa ei tulla rajoittamaan, eli tarjoaja voi itse miettiä kustannustehokkaan ratkaisun tilojen toteuttamiselle. Todennäköisesti muuntojoustavuus saadaan aikaiseksi valmiilla tilaelementeillä.” Monet kuntalaiset sen sijaan toivovat, että uusi koulu olisi puurakenteinen. Anttolalainen Mika Kuha on tehnyt asiasta kuntalaisaloitteen, joka luovutetaan kunnalle marraskuun alussa.

ANTTOLA-TALOA HYÖDYNNETÄÄN JATKOSSAKIN

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä, että Anttola-taloa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan koulukäytössä.
”Koulun suunnittelutyöryhmä työstää tätä selvitystä niin, että kokonaisuudesta saadaan toimiva ja turvallinen ratkaisu. Anttola-talolla toimii jo tällä hetkellä ruokala, kotitalouden opetus sekä kuvaamataidon ja tekstiilikäsityön opetus. Nämä toiminnot tulevat sijaitsemaan kiinteistössä jatkossakin”, Jarkko Hyttinen kertoo. Hän arvioi, että uusi koulu voisi valmistua optimistisella aikataululla vuoden 2018 lopulla.
”Aikataulu tarkentuu kuitenkin vasta, kun lopullinen tilamäärä on tiedossa ja hankinta saadaan kilpailutukseen.”

Anttola-talon tiloja on ollut myös Essoten käytössä, mutta Essote on irtisanonut vuokrasopimuksensa. Essoten ylilääkäri Hans Gärdströmin mukaan terveyspalvelut jatkuvat Anttolassa entiseen tapaan.
”Meidän puolelta ei muutosta ole tapahtumassa terveyspalveluiden vastaanottopuolelta”, hän sanoo ja kertoo, että suunnitelmat vastaanottotoiminnan siirtymisestä palvelukeskuksen tiloihin vuoden 2018 alussa ovat edelleen voimassa.

K-kauppa lopettaa Anttolassa

Uutiset
  • anttolansanomat-6796.jpg
    K-Market Luonterin viimeinen kesä oli kylmä ja sateinen.

Anttolan K-Market Luonteri sulkee ovensa lähikuukausina.

Keskon suunnitelmissa oli saneerata vastapäiseen Säästökulman kiinteistöön kaupalle nykyaikaiset tilat. Muutoshanke viivästyi valitusten vuoksi ja jää nyt kokonaan toteutumatta. Nykyinen rakennus on huonokuntoinen eikä tarjoa riittäviä edellytyksiä yritystoiminnan jatkamiselle.

Kaupan sulkeminen tarkoittaa pitkän kauppiasperinteen päättymistä Anttolassa. Samalla paikalla on ollut kauppa jo vuodesta 1932 lähtien, jolloin Paavo Koistinen avasi siihen sekatavara- ja kahvilaliikkeensä.

[Muokattu 21.9. Kaupan lopullisesti sulkemispäivästä ei ole vielä varmuutta.]

Työttömiä Etelä-Savossa yli 1500 vuodentakaista vähemmän

Uutiset

Etelä-Savossa oli työttömiä työnhakijoita heinäkuun lopussa yli 1500 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Noin 60 % työttömyyden vähenemisestä on kohdistunut miehiin. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 2923 henkilöä eli 93 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien aktivointiaste oli Etelä-Savossa 25,9 % eli maan viidenneksi korkein.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on alentunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta 20 %. Yli vuoden työttömänä olleita oli heinäkuun lopussa 2507, heistä yli kaksi vuotta työttömänä olleita 1168. Heinäkuun lopussa Etelä-Savossa oli 1111 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa, mikä on 351 vähemmän kuin vuosi sitten. Lasku vuodentakaisesta oli koko maan suurin. Koko työllisyyskatsaus tilastoineen on luettavissa Ely-keskuksen sivuilla.

Kaskesta biotalousalueeksi – miten ihmisen toiminta näkyy savolaisessa maisemassa

Uutiset
  • M012_KK4878_14.jpg
    Kaskenviertäjiä Enossa. Kuva: I. K. Inha. Museovirasto – Musketti, kansatieteen kuvakokoelma

100 vuotta sitten Etelä-Savo näytti hyvin erilaiselta kuin nyt. Kaskeamisen vuoksi laajoja yhtenäisiä metsäalueita ei juuri ollut ja ihmiset asuivat pääosin maaseudulla. Lehmät laidunsivat vapaasti risu- ja kiviaidoin rajatuissa lähimetsiköissä. Tiestö oli harvaa ja sen vuoksi vesistöt olivat merkittäviä kulkuväyliä, niitä pitkin uitettiin puita ja kuljetettiin sekä tavaraa, että ihmisiä.

Maisemapiirteiden mukaan Suomi on yleensä jaettu maisemallisiin suuralueisiin. Etelä-Savon kuuluu pääosin Järvi-Suomen suuralueeseen, jolle on tyypillistä maiseman vaihtelevuus ja pienipiirteisyys sekä suuri vesistöisyys. Jääkauden muokkaamalle maastolle on tyypillistä suuntautuminen luoteesta kaakkoon.

Kaskeaminen oli ensimmäinen prosessi, joka alkoi muuttaa Etelä-Savon luonnonympäristöä kulttuuriympäristöksi. Etelä-Savossa varhaisempia merkkejä kaskeamisesta on rautakauden puolivälistä noin 500 jKr. Vuosien 1500-1860 välille ajoittuu alueen kaskikulttuurin huippuvaihe, joka merkitsi avoimen kaski- ja laidunmaiseman kehittymistä sekä puulajisuhteiden muutosta. Isojaon myötä loppuivat vapaan kaskimetsän valtaamisen mahdollisuudet, ja lisäksi puunjalostusteollisuuden synty nosti metsien puuston rahallista arvoa. Tämä teki kaskeamisen kannattamattomaksi ja sen kustannuksella tapahtuikin yhä enemmän peltoviljelyyn siirtymistä. Kaskeaminen loppui käytännössä Etelä-Savossa ensimmäiseen maailmansotaan mennessä, vaikka viimeisimmät pienimuotoiset kasket lienee poltettu niinkin myöhään kun 1950-luvun puolivälissä.

Karjatalouteen ja peltoviljelyyn siirtyminen kiinnitti asutuksen paikalleen. 1900 luvun alussa heinän viljely pelloissa yleistyi, jolloin myös luonnonniittyjen merkitys maataloudelle väheni. Peltomaiseman myötä maiseman avoimuus säilyi ja maisema osin monipuolistuikin. Heinänviljelyn mukana ilmestyivät pelloille myös heinäladot. Tällöin pelto- ja niittymaisemat alkoivat sulautua toisiinsa. Toisaalta pellon ja metsän välille tehoviljely ja metsänhoito toivat jyrkän rajan. Kaskeamisen jälkeen metsät alkoivat nopeasti järeytyä.

Metsänhoidossa otettiin käyttöön keinollinen uudistaminen, jossa avohakkuualoille istutettiin havupuuta tai kylvettiin havupuiden siemeniä. Samalla kehitettiin luontaisen uudistamisen menetelmiä, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita. Aktiivisen metsänhoidon seurauksena metsämaisema alkoi sulkeutua ja havupuuvaltaistua.

Karjataloutta ja peltoviljelyä seuraava kolmas Etelä-Savon maiseman murros on rakennemuutoksen aika. Maalaismaisema ja kulttuuriympäristö on köyhtynyt peltojen umpeenkasvun ja avoimen maiseman vähenemisestä. Rakennemuutos on seurausta mm. ylituotannon leikkaamisesta ja koneellistumisesta, jolloin työvoiman tarve on vähentynyt maaseudulla. Väestöä on muuttanut kaupunkeihin ja muuttoliike jatkuu edelleen voimakkaana. Tiloja on autioitunut ja peltoja on metsitetty.

Euroopan Unionin jäsenyyden mukanaan tuomat muutokset näkyvät jälleen maaseudun kulttuurimaiseman muutoksina. EU toi Suomeen suuren kokoluokan karjatilat, joiden tuloksena on myös jouduttu uudelleen raivaamaan peltoalaa. Huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt metsien käyttöä energialähteenä ja biotalous onkin yksi hallituksen kärkihankkeista. Pitkällä aikavälillä metsien käytön lisääntyminen tulee jälleen näkymään maiseman avartumisena, tosin muutos ei taida olla yhtä esteettinen kuin pellonraivauksen seurauksena syntynyt avoimuus.

EU:n myötä on kasvanut myös kiinnostus maisemanhoitoon. Siihen kannustavat erilaiset maiseman hoitoon ja kunnostamiseen liittyvät hankkeet sekä erityisesti maatalouden ympäristösopimukset, joissa maiseman ja luonnon monimuotoisuuden hoitamisesta maksetaan korvaus. Lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto ovat laatineet maisemanhoitosuunnitelmia ja rakennustapaohjeita sekä kartoittaneet maaseutumaisemia ja niiden vanhaa rakennuskantaa. Maisema- ja rakennusinventoinnit on viety Etelä-Savon kulttuuriperintötietokantaan, jossa on tällä hetkellä tiedot 473 alueesta ja 2558 kohteesta. Tietokannasta on julkaisu netissä myös kaikille avoimet Etelä-Savon kulttuuriperintösivut, www.esku.fi, joilla on kohde- ja aluetiedon lisäksi myös artikkeleita koskien Etelä-Savon kulttuurimaisemaa ja historiaa.

Ympäristöpäällikkö
Sanna Poutamo
Etelä-Savon maakuntaliitto

Maankäyttöasiantuntija
Sirpa Peltonen
Etelä-Savon ely-keskus

1 2 3 24
Mene Ylös