Ihminen voi paremmin kun asuminen on yhteydessä luontoon

Suomalaisten haave asumisesta luonnon lähellä ei ole kuollut. Tätä kertovat sekä viime aikoina asiasta tehdyt tutkimukset että ne asukkaat, jotka rakentavat tällä hetkellä unelmatalojaan Mikkelin asuntomessualueelle.

Mikkelin Kirkonvarkauteen syntyy uusi asuinalue, jossa luonto on lähellä. Marja- ja sienimetsälle pääsee suoraan kotiovesta, ikkunoista avautuu Saimaan järvimaisema, kuntopolut ja -ladut kulkevat vieressä ja kuitenkin Mikkelin kaupungin keskusta on saavutettavissa kolmen kilometrin päässä kaikkine palveluineen.

– Asuntomessut auttavat synnyttämään asuinympäristöjä, joissa ihminen voi hyvin. Pohdimme paraikaa eri näkökulmista millainen vaikutus asumisella on ihmisen hyvinvointiin. Tutkimusnäyttö luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä on kasvanut ja tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että luonnonläheisyys auttaa ihmistä voimaan paremmin. Nyt haluamme nostaa tämän esille Mikkelin messualueen kautta, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala kertoo.

Luonnon terveysvaikutukset syntyvät monen eri kanavan kautta. Tutkimusnäyttö luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä on kasvanut viime vuosina.

– Tekemiemme tutkimusten mukaan luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja vihreän ympäristön rentouttava vaikutus parantaa mielialaa ja palauttaa stressistä, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskukselta kertoo.

Mikkelin kaupunki pääsee Asuntomessujen kautta tuomaan esille omat vahvuutensa, jotka osuvat myös tämän hetkiseen tietoon ihmisten asumispreferensseistä. Mikkelin kaupungissa pääsee asumaan luonnon keskelle, puhtaaseen ja rauhalliseen ympäristöön, mutta samalla lähellä kaupungin keskustaa ja palveluita.

– Me tarjoamme suomalaisen unelman: koti järven rannalla keskellä kaupunkia. Kirkonvarkaudessa Saimaan rannalla, kuten koko Mikkelissä, voi asua lähellä luontoa ja silti kaupungin palvelujen äärellä, toteaa Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

ASUNTOMESSUT MIKKELISSÄ FAKTAT:
Messualue 15 hehtaaria
Neljä korttelialuetta: 30 messukohdetta, joista 5 omarantaista pientaloa ja 8:lla Saimaan järvimaisemanäkymä, 5 puistoa. Kaavavaiheessa on kunnioitettu luontoarvoja sekä säilytetty puustoa ja saraa liito-oravan ja viitasammakkolöydösten vuoksi.

 

Mikkelin veroprosenttiin ja kiinteistöveroihin korotuksia

Mikkelin kaupunki tasapainottaa taloutta ja uudistaa hallintorakenteensa. Kestävän kasvun ja asukkaiden, elinkeino- jen ja ympäristön hyvinvointistrategian toteuttamista jatketaan. Tuloverotusta ja kiinteistöverotusta korotetaan maltillisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Etelä- Savon sote-alue aloittaa toimintansa ja maakunnallista sote-uudistusta valmistellaan. Vuoden 2017 asuntomessut järjestetään Mikkelissä.

Taloudessa tavoitteena nollatulos, investoinnit kasvattavat velkamäärää
Vuodelle 2017 on budjetoitu toimintatuloja 111,7 miljoonaa ja toimintakuluja 408,1 miljoonaa euroa. Toimintakate on 296,4 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat 114 miljoonaa ja verotulot 199,6 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä kasvaa tilikauden aikana 3 770 euroon asukasta kohden investoinneista johtuen. Kaupungin hallintorakenne ja johtamisjärjestelmä uudistuu, hallintorakenneuudistuksen mukainen toiminta käynnistyy seuraavan valtuustokauden alussa kesäkuussa 2017. Palveluverkon tar- kastamista jatketaan, hallinnollisten tukipalveluiden toimintaa kehitetään edelleen ja toimitilo- jen käyttöä tehostetaan. Eläköitymisten yhteydessä tehtävät pyritään järjestelemään sisäisesti. Tuloja lisätään nostamalla tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöveroja 0,05- 0,30 prosenttiyksiköllä. Investointien nettotaso on vuonna 2017 noin 31,5 miljoonaa euroa. Keskeisiä hankkeita ovat uuden taidemuseon rakentaminen, viitostien perusparannus välillä Mikkeli- Juva ja Areenan osakkeiden hankinta. Lisäksi jatketaan muun muassa uuden jätevedenpuhdistamon rakentamis- ta, Rantakylän koulun peruskorjausta ja laajennusta, Naisvuoren uimahallin peruskorjausta sekä raviradan alueen pysäköintijärjestelyjä. Viitostien perusparannus Mikkelin kohdalla saatetaan loppuun.

Asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointia edistetään
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutetaan kokoamalla peruster- veydenhuollon toiminnot ja osa sosiaalitoimen palveluista Mikkelin keskussairaalan alueelle. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2017. Kuntayhtymän ja kaupungin yhteistyö on keskeisessä roolissa asukkaiden hyvinvoinnin lisäämisessä. Sähköisiä asiointipalveluja kehitetään edelleen vakiinnuttamalla Lupaus 2016 -ohjelman toiminta kaupungin toiminnaksi. Elinkeinotoimintaa kehitetään ja työllisyyttä edistetään elinkeino- ja työvoimapoliittisen ohjelman mukaisesti. Vuoden 2017 asuntomessut järjestetään Mikkelissä, rakentamisessa on panostettu luontoarvojen säilymiseen. Ympäristön hyvinvointiin panostetaan myös EcoSairila-hankkeella, jonka tavoitteena on luoda Metsä-Sairilan alueelle kansallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ympäristöliiketoiminnan keskus ja kehittämisympäristö

Aluejohtokunta: koulun tilaratkaisut eivät saa vaikuttaa terveyspalveluihin

Anttolan aluejohtokunta antoi kokouksessaan 18.10. vastineen teknisen toimen esitykseen Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmaongelman poistamiseksi. Vastineessaan aluejohtokunta toteaa, että koulun sisäilmaongelmien johdosta tehtävät ratkaisut eivät saa vaikuttaa heikentävästi Anttolan terveyspalveluiden ylläpitämiseen Anttolassa. Aluejohtokunnan mukaan terveyspalvelut on turvattava nykyisessä laauudessaan.

Aluejohtokunta haluaa kiirehtiä myös liikuntahallin korjausta aloitettavaksi jo 2017. Teknisen toimen budjetissa korjaus on suunniteltu vuodelle 2018. Vaikka aluejohtokunta haluaakinkiirehtiä liikuntahallin korjausta se toisaalta pitää korjausta kyseenalaisena koulurakennuksessa olevien sisäilmaongelmien vuoksi.

Koulu puretaan, tilalle uusi rakennus – Anttola-talosta tiloja koulun käyttöön

Mikkelin kaupungin teknisen lautakunnan talousarvioesityksessä on varattu 300 000 euron budjetti Anttolan yhtenäiskoulua koskeviin toimenpiteisiin. Summalla on tarkoitus purkaa nykyinen koulu, hyödyntää Anttola-talosta nykyistä laajemmin tiloja ja hankkia kouluun koulunkäynnissä välttämätöntä irtaimistoa. Puretun osan tilalle rakennetaan uudisosa, jonka kustannuksista vastaa ulkopuolinen investoija. Sivistystoimen kontolle jäisivät jatkossa vain kiinteistön käytöstä aiheutuvat kulut. Anttolan koulun liikuntasalin korjaus siirretään vuosi eteenpäin, siihen asti toiminnassa käytetään muita taajamassa olevia tiloja. Liikuntasalin korjaukseen on varattu 1 000 000 euron määräraha vuodelle 2018.

Ulkopuolisen investoijan käyttäminen on poikkeuksellinen menettely. Tähän mennessä koulun korjaamiseen on käytetty julkisia varoja jo miljoonittain, joten uusien toimintamallien käyttöönotto on paikallaan. Uusi koulu on monelle toiveiden täyttymys, sillä sisäilmaoireita on ilmennyt nyt myös väistötiloina käytettävissä parakeissa.

Uusi koulurakennus on nykyistä pienempi, yksikerroksinen kiinteistö. Laskelmien mukaan oppilasmäärät tulevat pienenemään, eikä tarvetta nykyisen kokoiselle koululle ole.

Tekninen lautakunta arvioi hankkeen ja talousarvion. Mikäli linjaus hyväksytään, saadaan Anttolaan ensimmäinen ulkopuolisen investoijan rakentama koulukiinteistö Mikkelissä.

Mikkelin kaupungin tilakeskuksen kiinteitöstöjohtaja Jarkko Hyttinen huomauttaa, että asiasta ei ole mitään päätöksiä olemassa. -Kaupungin tekninen toimi ja sivistystoimi ovat yhteistyössä kartoittaneet eri mahdollisuuksia Anttolan koulun tilanteeseen. Kaupungin talous ei mahdollista omana investointina tehtävää ratkaisua, joten vaihtoehdoksi on mietitty tilojen vuokraamista ulkopuoliselta toimijalta. Tulevassa ratkaisussa tärkeintä on huomioida muuntojousto, jotta tilat voidaan mitoittaa tulevaisuudessa kulloisenkin oppilasmäärän mukaan, sanoo Hyttinen.

Hyttisen mukaan selvitystyössä on lisäksi otettu esiin Anttolatalon käyttöasteen lisääminen koulukäytössä. Tämä ratkaisu vaatisi kuitenkin nykyisten vuokrasopimusten irtisanomista, mikäli tiloja haluttaisiin koulun käyttöön suuremmassa mittakaavassa.
Mikäli koulun käyttöön hankintaan uudet tilat, ovat nykyisen koulurakennuksen tilat tarpeettomat. Kaupungilla ei ole niille käyttöä omassa toiminnassa, joten looginen vaihtoehto on purkaa ne pois. Teknisen käsityön tilat on korjattu kesällä 2016 ja työn viimeinenkin vaihe saadaan päätökseen syyslomaviikolla, joten teknisenkäsityön osalta tilat ovat kunnossa. Eli esitykset asioista on tehty ja päätökset niistä syntyvät talousarviovalmistelun yhteydessä loppuvuodesta 2016, sanoo Hyttinen

Järvien pinnat jatkavat laskua

Maaperä on pitkän vähäsateisen jakson johdosta kuivaa. Tälle viikolle ennustetut sateet pienentävät maankosteuden vajetta ja lisäävät loppuviikolla valuntaa. Jokien virtaamien ei kuitenkaan ennusteta kasvavan vielä merkittävästi.

Pitkän kuivan jakson johdosta useimpien järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet ajankohdan keskitason alapuolelle Lounais-Suomesta Keski-Suomeen ja aina Kainuuseen asti ulottuvalla alueella. Sateiden myötä lasku hidastuu.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt
Tämän viikon sateet lisäävät valuntaa Vuoksen vesistöalueella ja kasvattavat pienten jokien virtaamia pitkän kuivan jakson jälkeen. Ennusteen mukaan Pielisen ja Kallaveden vedenkorkeuksien lasku pysähtyy, mutta Saimaan vedenkorkeus jatkaa vielä laskua.

Saimaan vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa. Vedenkorkeus on laskenut 30 cm syyskuun alusta lähtien. Ennusteen mukaan laskua kertyy vielä 5-15 cm marraskuun loppuun mennessä, mikäli marraskuun säästä ei tule leuto ja hyvin sateinen, jolloin vedenkorkeus voi kääntyä nousuunkin.

Apteekkipalvelut palaavat Hurissaloon

Hurissalon apteekin palvelupiste avataan perjantaina 21.10.2016 klo 14.00 avataan uusi . Palvelupiste toimii Mikkelin Ensimmäisen apteekin alaisuudessa.

Apteekkipalveluja on ollut Hurissalossa 1950-luvun alusta alkaen. Tuolloinen lääkekaappi toimi Anttolan apteekin alaisuudessa hoitajanaan Hanna Tukiainen. Hannan poismenon jälkeen, 1970-luvun puolivälissä, apteekkipalvelut siirtyivät silloisen postikonttorin tiloihin osoitteeseen Hurissalontie 188. Tässä osoitteessa ne ehtivät toimimaan noin kaksi vuotta, minkä jälkeen ne päättyivät. Nyt apteekki-palvelut palaavat Hurissaloon yli 30 vuoden tauon jälkeen.

Uusi palvelupiste sijaitsee Hurissalon Salessa ja palvelee Salen palveluaikojen mukaisesti viikon jokaisena päivänä, keskikesällä jopa klo 6 – 24. Palvelupisteestä saa reseptivapaita lääkkeitä ja tilauksesta kaikkia reseptilääkkeitä.

Teräväpiirtotelevisiot yleistyvät hitaasti antenniverkkotalouksissa

Teräväpiirto- eli HD-lähetykset mahdollistava televisio tai digiboksi on tuoreimman selvityksen mukaan vasta 39 prosentilla kotitalouksista, joissa TV-ohjelmia on mahdollista vastaanottaa vain antenniverkon kautta. Toukokuussa vastaava osuus oli 37 prosenttia.

Kaikista TV-talouksista 67 prosentilla on vähintään yksi vastaanotin, jolla teräväpiirtolähetysten vastaanottaminen on mahdollista. Tähän sisältyvät niin kaapeli-, antenni-, satelliitti- kuin IPTV-vastaanottokin.

Antenniverkon uusi lähetystekniikka edellyttää vastaanottimilta DVB-T2-viritintä
Television antenniverkossa siirrytään kokonaan DVB-T2-lähetystekniikkaan 31.3.2020. Uusi lähetystekniikka mahdollistaa teräväpiirto-ohjelmistojen tarjonnan tai vaihtoehtoisesti useampien perustasoisten kanavien lähettämisen. Maksu-tv-kanavat siirtyvät DVB-T2-lähetyksiin jo aiemmin.

Uuden lähetystekniikan mukaisten ohjelmistojen katselu edellyttää kuluttajilta DVB-T2-virittimellä varustettua televisiota tai digiboksia. Vähittäismyyntiliikkeissä on edelleen myynnissä kuluttajille antenniverkkoon tarkoitettuja televisioita, joista DVB-T2-viritin puuttuu. Kaupan myyntitilastoja laativan GfK:n mukaan elokuussa myydyistä televisiovastaanottimista 10 prosentista ja digibokseista kahdesta prosentista puuttui DVB-T2-viritin. Myyjien velvollisuus on kertoa myyntitilanteessa, voiko vastaanottimella katsoa tv-lähetyksiä myös lähetystekniikan muutoksen jälkeen.

Antenna Ready HD -merkintä kertoo, että vastaanotin on testattu Suomessa ja että sillä voi katsoa antenniverkon televisiolähetyksiä niin perus- kuin teräväpiirtotasoisena. Luettelo testatuista vastaanottimista löytyy osoitteesta: www.testatutlaitteet.fi

Kaapeli-, satelliitti- ja IPTV-lähetystekniikkaan ei ole tulossa muutoksia.

Selvityksen taustaa
Viestintävirasto ja liikenne- ja viestintäministeriö teettivät selvityksen lokakuun alussa Finnpanelin TV-mittaripaneeliin kuuluvissa talouksissa. Paneelissa on noin 1 100 taloutta, jotka edustavat Manner-Suomen kotitalouksia. Kesämökeillä olevat vastaanottimet rajattiin selvityksen ulkopuolelle

Saimaan pinta +18 cm ajankohdan keskitason yläpuolella (Etelä-Savo)

Vuoksen vesistöalueella sateet ovat viime viikkoina jääneet vähäisiksi, joten valunta ja jokien virtaamat ovat pienentyneet. Vedenpinta oli Saimaalla lokakuun 4. päivänä Lappeenrannan Lauritsalan asteikossa NN + 76.06 m. Saimaan pinta on tällä hetkellä +18 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on laskenut 15 cm syyskuun aikana. Laskun ennustetaan jatkuvan ja vedenkorkeus lähestyy ajankohdan keskitasoa marraskuun lopulla. Ennusteen mukaan vedenkorkeus laskee 5-25 cm marraskuun puoliväliin mennessä. Koska vedenkorkeus on syksyllä tyypillisesti laskussa, Saimaan vedenkorkeus pysyy laskusta huolimatta hieman ajankohdan keskitason yläpuolella.

Heinäveden Kermajärven pinta (NN + 79.93 m) on +10 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Säännöstellyistä järvistä Juojärvi Heinävedellä (NN + 100.91 m) on tällä hetkellä +3 cm keskimääräistä ylempänä.

Mäntyharjun reitillä järvien vedenkorkeudet ovat pääosin hienoisessa laskussa. Kyyveden pinta (NN + 100.28) on -10 cm tavanomaista alempana ja loivassa laskusuunnassa. Puulan vedenkorkeus (NN + 94.48) on tällä hetkellä -3 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Järven vedenpinnan ennustetaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla tai laskevan maksimissaan n. 5 cm lokakuun loppuun mennessä riippuen sateista ja juoksutuspäätöksistä.

Pohjaveden pinnankorkeudet vaihtelevat tällä hetkellä Etelä-Savossa alueellisesti ollen paikoin jopa -20 cm keskimääräistä alempana ja paikoin +15 cm ylempänä. Pohjaveden pinnat ovat tällä hetkellä laskusuunnassa. Kaivovedenkorkeuksissa lasku on selkeämpää johtuen syyskuun vähäisistä sateista.

Järvivedet ovat viilentyneet ja ajankohdan keskitason tuntumassa. Maakunnan suuremmissa järvissä pintaveden lämpötila on tällä hetkellä 8,5 – 10 astetta.

Kesäinen sää jatkui syyskuussa

Syyskuu oli Suomessa kahdeksatta kertaa peräkkäin tavanomaista lämpimämpi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuu oli 1-2 astetta, Luoteis-Lapissa jopa 2-4 astetta tavanomaista lämpimämpi. Vuosi sitten syyskuu oli jopa hieman tämänvuotista lämpimämpi. Syyskuun ylin lämpötila oli Helsingin Kumpulassa 7. päivänä mitattu 23,2 astetta ja alin lämpötila oli Sallan Naruskassa 18. päivänä mitattu -5,3 astetta. Kesäinen sää jatkui pitkin syyskuuta, sillä viimeinen +20 asteen ylitys oli kuukauden 15. päivänä ja vielä 27. päivänä lämpötila kohosi Oulua myöten yli 17 asteeseen.

Tavanomaiseen verrattuna syyskuussa satoi eniten Lapissa, jossa 50 – 80 millimetrin sademäärät olivat noin puolitoistakertaisia pitkän ajan keskiarvoon nähden. Muualla maassa sademäärät jäivät pääosin kolmasosan alle tavanomaisista lukemista. Maan lounaisosassa sademäärä jäi paikoin harvinaisen pieneksi eli vastaava toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Eniten syyskuussa satoi Virolahden Koivuniemessä 100,6 mm ja vähiten Utön saarella 8,8 mm. Suurin vuorokauden sademäärä oli Espoon Tapiolassa 3. päivänä mitattu 60,1 mm.

Syyskuun sademäärät eivät kerro koko totuutta syyskuun sateisuudesta, sillä sadepäiviä oli maan etelä- ja länsiosassa paikoin poikkeuksellisen vähän. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla sadepäiviä oli vain neljä, kun tyypillisesti niitä on noin 16.

Käänne valoisampaan Etelä-Savon alueen kehitysnäkymissä

Etelä-Savossa yritysten suhdannenäkymät ovat kuluvan vuoden aikana kääntyneet positiivisemmiksi ja alueen pk-yri­tykset arvioivat näkymien paranevan seuraavan vuoden kuluessa. Myös aluekehityksen asiantuntijoiden arvioiden mukaan käänne positiivisempaan suuntaan on tapahtunut kevään aikana niin elinkeinoelämän kehityksen kuin työllisyydenkin suhteen ja näkymät ensi vuoden kevääseen ja syksyyn näyttävät positiivisilta.

Teollisuuden liikevaihdon kehitys on eteläsavolaisissa yrityksissä ollut keskimääräistä parempaa. Teknologiateolli­suuden tilaukset koskien mm. biotalouden investointeja ovat aikaan­saaneet vireyttä alueelle. Met­säteolli­suuden kehitys on jatkunut myönteisenä. Kaupassa ja palvelualoilla kehitys näyttää tällä hetkellä myönteisemmältä kuin viime vuo­sina. Ns. kivijalkakaupat ovat kuitenkin vaikeuksissa verkkokaupan ja suurempien kauppaliikkeiden puristuksissa. Matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti. Nostetta matkailuun ovat tuoneet uudet vetovoimaiset matkailu­kohteet, luontomatkailuaktiviteetit ja lähiruoka. Venäläisten matkailijoiden vähenemistä on pystytty korvaamaan muualta tulleilla matkailijoilla. Rakentami­nen on kuitenkin ollut ala­maissa jo pitkään ja etenkin asuntorakentaminen on vähäistä. Myönteisenä kehi­tyksen kannalta kuitenkin nähdään Etelä-Savoon lähivuosina kohdistuvat valtion noin 200 milj. euron liiken­neinvestoinnit.

Maatalouden ennakollisten kannattavuustulosten mukaan vuosi 2015 oli heikko eikä toimintaympä­ristössä ole ilmennyt sellaisia tekijöitä, jotka kään­täisivät kannattavuuden nousuun kulu­vana vuonna tai edes ensi vuoden alkupuoliskollakaan. Elintarviketeollisuuden liikevaihdossa ja viennissä on kuitenkin tapahtunut kasvua ja uusia suunnitelmia on vireillä.

Kehittämisrahoituksen kysyntä on hyvä jatkoa ajatellen – investoinnit vielä odottavat
ELY-keskuksen yritysrahoitukselle on ollut runsaasti kysyntää alkuvuoden aikana. Kehittämisrahoitusta on haettu yli 12 milj. euroa – rahoitusta hakevat etenkin elintarviketeollisuus, teknologiateollisuus ja matkailu. Yritykset ovat hyödyntäneet Team Finland palveluita ja kansainvälistymiseen liittyvät selvityshankkeet ovat lisääntyneet yrityksissä. Keväällä Tekesin ja ELY-keskuksen yhteistyönä käynnistetty Vientiä tuplasti –kampanja on tavoittanut merkittävästä viennin kasvusta kiinnostuneita yrityksiä yhteistyöhön. Myös Finnvera Oyj:n rahoituskysyntä ja myöntäminen ovat olleet Etelä-Savossa vuoden alkupuolella varsin hyvällä tasolla, investoinnit ovat kuitenkin edelleen alhaisella tasolla. Uusia yrityksiä on syntynyt Etelä-Savoon vuoden alkupuolella hiukan edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän.

Työllisyys paranemaan päin
Vuodesta 2011 lähtien kasvanut työt­tömyys näyttäisi olevan tällä hetkellä taittumassa. Pitkäaikaistyöttö­mien määrä on kuitenkin edelleen jat­kanut kasvuaan. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin kääntyvän laskuun ja työttömien määrän vähenevän seuraavan puolen vuoden ja vuoden sisällä nykyisestä.