Järvet paikoin normaalia korkeammalla Lapissa ja Järvi-Suomessa

Heinäkuun alkupuolen runsaat sateet hidastivat järvien vedenpintojen laskua ja paikoin myös nostivat järvien vedenkorkeuksia muutamia kymmeniä senttejä Vuoksen vesistössä. Tällä hetkellä vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa, vaikka etenkin vesistön pohjoisosissa myös heinäkuun lopussa tuli rankkasateita.

Saimaan vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella, mutta kääntynyt hiljalleen laskuun vähäsateisemman jakson vuoksi. Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus laskee elokuun loppuun mennessä todennäköisesti 5-15 cm. Laskusta huolimatta Saimaan vedenkorkeus pysynee keskimääräistä korkeammalla aínakin lokakuuhun asti.

Myös Pielisen vedenkorkeuden lasku hidastui hieman sateiden myötä. Vedenkorkeus on tällä hetkellä kuitenkin lähellä ajankohdan keskitasoa. Ennusteen mukaan Pielisen vedenkorkeus laskee elokuun loppuun mennessä 5-10 cm nykytasoltaan.

Kallaveden vedenkorkeus nousi sateiden vaikutuksesta noin 20 cm ja on nyt 15 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on hitaassa laskussa, mutta pysyy ennusteen mukaan koko loppukesän tavallista korkeammalla.

Useimpien säännösteltyjen järvien pinnat vesistöalueella ovat ajankohdalle tyypillisillä tasoilla tai hieman sitä korkeammalla. Sateiden myötä myös aiemmin kesällä keskimääräistä alempana olleet Höytiäinen ja Karjalan Pyhäjärvi ovat nousseet vuodenaikaan nähden keskimääräisille tasoille.

Myös Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla heinäkuun alun runsaat sateet nostivat jokien virtaamia. Heinäkuun lopun rankkasateet nostavat etenkin Jänisjoen vesistöalueella järvien vedenkorkeuksia.

Syksyn hirviluvat myönnetty Etelä-Savossa

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Etelä-Savon alueelle 3306 pyyntilupaa. Lupamäärä nousi 79:llä edellisvuodesta. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on mahdollista kaataa yli 4200 hirveä. Osa luvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita käytetään luvansaajien harkinnan mukaan. Pankkiluvat suunnataan tarvittaessa syksyllä havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoherkille alueille.

Pyyntilupamäärä perustuu Etelä-Savon alueellisen riistaneuvoston vuosille 2015-2017 asettamiin hirvitalousaluekohtaisiin tiheystavoitteisiin. Etelä-Savossa on neljä hirvitalousaluetta: ES 1, PS-ES, ES-KaS ja ES-KS-EH. Kolmen eteläisimmän alueen tiheystavoitteena on 2,5-3,0 hirveä / 1000 ha suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan. Pohjois-Savon puolelle yltävällä hirvitalousalueella vastaava tavoite on 2,5 – 3,5 hirveä. Tiheystavoitteen saavuttamiseksi PS-ES:n ja KS-ES-EH:n hirvitalousalueilla on tarpeen leikata kantaa eli kaataa hirviä kannan tuottoa enemmän. ES1 ja ES-KaS hirvitalousalueilla pyritään säilyttämään nykyisen tasoinen hirvikanta eli metsästetään tuoton verran.

Metsästyksen laadullisena tavoitteena on edelleen hirvikannan lehmä-sonnisuhteen korjaaminen nykytilannetta luonnonmukaisemmalle tasolle. Naaraspainoitteisella saaliilla pyritään muuttamaan sukupuolisuhde 1,5 lehmään yhtä sonnia kohden.

Viime syksynä hirvenmetsästys sujui määrä- ja naarassuositusten mukaisesti. Etelä-Savon alueella ammuttiin 3 583 hirveä ja aikuisten naaraiden osuus on 51 %. Metsästäjien arvion mukaan metsiin jäi 4 500 eläimen talvikanta.

Hirvien aiheuttamat vahingot ovat pysyneet Etelä-Savossa kohtuullisella tasolla. Vuonna 2015 hirvikolareita oli 152 ja metsävahinkoja korvattiin noin 21 000 eurolla.

Sateet hidastaneet vedenpintojen laskua

Etelä-Savossa aikainen kevät ja vähäsateinen alkukesä laskivat järvien vedenpinnat keskimääräistä alemmaksi. Heinäkuun alkupäivien sateet ovat hidastaneet vedenpintojen laskua. Saimaan pinta (NN + 76.28 m) on tällä hetkellä +34 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Viime päivien sateet ovat nostaneet Saimaan pintaa muutamilla senteillä. Ennusteen mukaan laskua kertyy heinäkuun loppuun mennessä todennäköisimmin 5-15 cm, sademääristä riippuen. Saimaan vedenkorkeus pysyy ainakin elokuulle saakka keskimääräistä korkeammalla.

Mäntyharjun reitin latvajärvien vedenpinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskiarvon alapuolella, mutta niissä vedenpintojen lasku on pysähtynyt. Kyyveden vedenpinta on -7 cm tavanomaista alempana. Viime päivien sateet ovat nostaneet vedenpintaa muutamilla senteillä, mutta vedenpinta todennäköisesti laskee nykyisestä maksimissaan 15 cm heinäkuun aikana. Puulan vedenkorkeus on -8 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Vedenpinta on ollut hitaassa laskusuunnassa, mutta viime päivinä vedenpinta on noussut muutamalla sentillä. Järven vedenpinnan ennustetaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla tai laskevan muutamilla senteillä heinäkuun loppuun mennessä.

Pohjaveden pinnat ovat maakunnassa ajankohdan keskitason tuntumassa. Sateet ovat hidastaneet vedenpintojen laskua.

Järvivedet viilentyneet

Järvivedet ovat viime päivinä viilentyneet. Maakunnan suuremmissa järvissä pintaveden lämpötila on tällä hetkellä noin 18 astetta.

Maidontuotanto lisääntynyt ja tehostunut Etelä-Savossa

Maidontuotanto on vähentynyt 2000-luvun alusta asti Etelä-Savossa, mutta viimevuosina tuotanto on kääntynyt nousuun. Maitotilojen lukumäärä on vähentynyt 60:llä kolmen viime vuoden aikana, mutta maidontuotanto on lisääntynyt lähes kuudella miljoonalla litralla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Etelä-Savossa on vajaa 500 lypsykarjatilaa ja noin 14 000 lypsylehmää, jotka tuottavat yli 115 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Lypsylehmien määrä ei ole merkittävästi muuttunut viimevuosina, joten maidontuotannon lisäys selittyy tuotannon tehostumisella ja keskituotosten kasvulla. Eteläsavolainen lypsylehmä tuottaa vuodessa keskimäärin noin 8 150 litraa maitoa. ProAgrian tuotosseurannassa mukana olevien karjojen keskituotos on noin tuhat litraa enemmän.  Keskituotos on noussut viime vuosina noin 1,7 prosenttia vuodessa.

Maidontuotanto on pitkäjänteistä toimintaa, jossa on saatu Luonnonvarakeskuksen kannattavuustutkimuksen mukaiseen tavoitteeseen verrattuna keskimäärin 50-60 prosenttia korvausta omalle työlle ja maatalouden pääomalle tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Keskimääräistä suuremmilla maitotiloilla on ylletty 70-80 prosenttiin tavoitteesta.  Viimeisen viiden vuoden aikana ainoastaan puutarhatuotannossa ja siipikarjatiloilla on joinakin vuosina ylletty maidontuotantoa parempaan kannattavuuteen.

Maidontuotanto on tärkeä tuotantosuunta Etelä-Savossa, sillä sitä kautta tulee yli 60 % maatalouden rahavirroista alueella. Ennusteet viittaavat kuitenkin maitomäärän alenemiseen Etelä-Savossa tulevina vuosina. Vuonna 2015 TNS Gallupien Elintarviketiedon kyselyn mukaan maidontuotanto tulisi alenemaan 100 miljoonan litraan vuoteen 2020 mennessä, mikä merkitsisi 13 prosentin pudotusta maitomäärässä. Maidontuotannon vähenemiseen vaikuttaa alan heikentynyt kannattavuus ja pienten tilojen poistuminen tuotannosta.

Investoinneilla tehoa tuotantoon

Maidontuotannon vähenemistä voidaan torjua tuotannon tehostamisella ja laajennusinvestointien avulla. Maatalouden kannattavuus yleensä paranee tuotantoyksikön koon kasvun myötä. Etelä-Savon maidosta tuotetaan yli 50 lehmän karjoissa nykyisin noin 40 prosenttia. Elintarviketiedon ennusteen mukaan näissä lypsyrobottikoon pihattonavetoissa tuotettaisiin vuonna 2020 jo 60 prosenttia alueen maidosta.

AMK agrologi Jenna Hämäläinen selvitti opinnäytetyössään investointirahoituksen vaikutuksia eteläsavolaisilla maitotiloilla. Tutkimuksen mukaan investointirahoitusta käyttäneillä maitotiloilla peltoala ja lehmämäärä olivat selkeästi lisääntyneet ja lehmien keskituotos noussut. Maidontuottajan työmäärä ei merkittävästi vähentynyt, mutta työn fyysinen kuormittavuus vähentyi yli 80 prosentilla tutkimuksen kyselyyn vastanneista tiloista.

Kyselyyn vastanneista 27 tilasta yli puolet oli tehnyt lypsykarjanavetan laajennuksen, peruskorjauksen tai uuden tuotantorakennuksen. Rehu- ja lantavarastorakennukset olivat yleisimpiä investointeja. Jos investointia ei olisi tehty, kolmannes tiloista olisi lopettanut ja viidennes tiloista olisi jatkanut heikentyneellä kannattavuudella. Muiden osalta tuotanto olisi jatkunut ennallaan.

Tutkimuksen viljelijäkysely toteutettiin syksyllä 2015. Vaikka maidon hinta oli Venäjän kaupan hyytymisen seurauksena alentunut varsin merkittävästi, kaksi kolmannesta vastaajista suunnitteli tekevänsä lisää investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Puolet vastanneista aikoi laajentaa tai peruskorjata lypsykarjanavettaa ja muutama suunnitteli uutta tuotantorakennusta.

Investointeja rahoitetaan EU:n Maaseudun kehittämisohjelman varoin

Maatalouden tuotantorakentamiseen, eläinten hyvinvointiin ja työympäristöön liittyviä investointeja rahoitetaan EU:n Maaseudun kehittämisohjelman mukaisin toimenpitein. Viime ohjelmakaudella vv. 2009-2014 Etelä-Savon ELY-keskus myönsi avustusta nautakarjatilojen rakennusinvestointeihin yli 7 milj. euroa.

Vuonna 2015 oli maaseutuohjelman mukaisessa rahoituksessa välivuosi, mutta tänä vuonna Etelä-Savon ELY-keskuksessa on rahoitettu jo 40 maatalouden investointitukihakemusta, joissa on mukana myös useita maitotilojen rakentamishankkeita.

Tulipalokuolemien määrä jatkoi laskuaan

Kesäkuun loppuun mennessä tulipaloissa kuoli 34 henkilöä. Tämä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija uskoo, että merkittävään laskuun ovat vaikuttaneet itsestään sammuvat savukkeet ja pelastusalan toimijoiden määrätietoinen valistustyö.

Tulipaloissa menehtyi 34 henkilöä kesäkuun loppuun mennessä. Tämä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Tilastotietojen mukaan lasku on suurin viimeisen viiden vuoden aikana. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan.

­­­­­

Vuoden 2015 kesäkuussa tulipaloissa kuolleita oli neljä prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2014. Vuonna 2014 palokuolemissa tapahtui huomattava nousu edellisvuoteen verrattuna. Tuolloin tulipaloissa menehtyneiden määrä kasvoi jopa 72 prosenttia. Näihin tietoihin perustuen tämän vuoden lasku palokuolemien määrässä on merkittävä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija Jari Pouta arvelee, että tulipaloissa menehtyneiden määrän alenemiseen ovat vaikuttaneet muutokset laissa ja turvallisuuskulttuurissa.

– Ensinnäkin itsestään sammuvat savukkeet tulivat pakollisiksi vuonna 2010. Toiseksi pelastusalan toimijat ovat tehneet paloturvallisuuden parantamiseksi määrätietoista yhteistyötä. Paloturvallisuuskampanjat ovat kehittyneet, ja sosiaalinen media on otettu turvallisuusviestinnässä esimerkillisesti käyttöön. Tulevaisuus näyttää, onko yhteinen turvallisuustyö alkanut vihdoin tuottaa tulosta, Jari Pouta toteaa.

Tiemerkintätyöt ovat alkaneet Itä-Suomessa

Tiemerkintätyöt ovat alkaneet Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. Alemman tieverkon osalta tiemerkintöjen ylläpito aloitettiin toukokuun lopulla ja uusien päällysteiden tiemerkintätyöt käynnistyivät 6.6. alkavalla viikolla. Tiemerkintöjen ylläpitoon ja uusiin tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella noin 2,9 milj. euroa.

Alemman tieverkon keskiviivojen tiemerkinnät aloitettiin viikolla 21. Keskivilkkaiden, lähinnä kantateiden tiemerkintöjen tulee olla valmiina elokuun loppuun mennessä. Vähäliikenteisimmän alemman tieverkon merkinnät tulee kunnostaa syyskuun puoliväliin mennessä. Päätieverkon osalta tiemerkintätyöt aloitetaan heinäkuun alussa ja niiden tulee olla valmiit heinäkuun loppuun mennessä. Uusien, tänä kesänä päällystettyjen teiden tiemerkintätyöt ovat käynnistyneet 6.6. alkavalla viikolla.

Pienmerkintätöiden osalta ylläpitotyöt aloitetaan kesäkuun lopulla Etelä-Savon alueelta. Pienmerkinnöistä suojatiet ja pyöräteiden jatkeet tulee olla kunnostettuina heinäkuun loppuun mennessä, eli ennen koulujen alkamista. Muut pienmerkinnät kuten ryhmitysnuolet, sulkualueet ja nopeusrajoitusmerkit tulee olla kunnostettuina elokuun loppuun mennessä.

Myös tieverkolle toteutettavat täristävien merkintöjen jyrsinnät tehdään tiemerkintätöiden yhteydessä.

Vaahto tiellä varoittaa tuoreesta tiemerkinnästä

Tiemerkintätyöstä voi aiheutua häiriötä yleiselle liikenteelle. Pituussuuntaisten tiemerkintöjen kunnostaminen tehdään liikkuvilla koneilla ja pienmerkintätyöt tehdään lähes aina käsityönä. Tiemerkintätyöstä varoitetaan tiemerkintäkoneisiin kiinnitetyillä liikennemerkeillä ja varoitusvaloilla. Alemmalle tieverkolla maalilla tehtävistä tiemerkinnöistä varoitetaan lisäksi vaahtohattaroilla. Vaahto kertoo, että tiemerkintä on vielä märkä, eikä sen päälle kannata ajaa. Märän maaliviivan ylittäminen sotkee tien viivaston sekä ajoneuvon. Päätieverkolla tiemerkinnät ylläpidetään massalla ja uusi merkintä on yliajettavissa noin minuutin kuluttua.

Uudelleenpäällystyskohteella nopeusrajoitus on enintään 80 km/h ja kaksiajorataisella osuudella 100 km/h, kunnes tiemerkinnät on tehty.

Tiemerkintätöiden palveluntuottajana toimii Itä-Suomessa Cleanosol Oy.

Viikonloppuna bongataan pönttölintuja

Tulevana viikonloppuna 11.–12.6. kuka tahansa voi osallistua luontotiedon kartuttamiseen osallistumalla Pönttöbongaukseen. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Osallistujilta kysytään, mitä linnunpönttöjä omalla pihalla tai muulla tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

BirdLife Suomi odottaa havaintojen kertovan myös pesinnän ajoittumisesta eri puolilla maata. Onko lämmin loppukevät vaikuttanut pönttölintujen pesintäaikatauluun? Näkyvätkö kahden edelliskesän heikot pesimätulokset esimerkiksi kirjosieppojen määrissä?

BirdLife korostaa, että pönttölintuja on tarkkailtava lintuja häiritsemättä. Pönttöihin ei pidä kurkkia tai pönttöjä avata.

Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille. Pönttöbongaus järjestetään nyt neljättä kertaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 5 000 ihmistä, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntön tiedot.

Mikkelin kaupungin ehdotetut talouden sopeuttamistoimenpiteet

Kokouksessaan 16.5.2016 Mikkelin kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi ehdotukset talouden tasapainottamistoimenpiteiksi ja päätti, että asiaan palataan 6.6.2016 pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa.

Tasapainoisen kasvun ja talouden työryhmä on valmistellut talouden tasapainotuksen toimenpideohjelmaa. Toimenpiteet on jaoteltu toimialoittain. Toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat tuottavuuden lisäämiseen, palvelutarjonnan supistamiseen, palveluverkon keskittämiseen ja henkilöstömäärän vähentämiseen.

Pyrkimyksenä on, että kaikki tasapainotusohjelman toimenpiteet viedään päätöksentekoon mahdollisimman nopeasti. Erityisesti panostetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveyshuollon yhteistyön kautta saatavien tasapainotustoimenpiteiden toimeenpanoon. Tämä on keskeistä sen vuoksi, että uudelta ESSOTE-kuntayhtymältä odotettu kustannusten hillintä toteutuu mahdollisimman nopealla aikataululla.

Mikäli hallinnon uudistamisen ja talouden tasapainottamiseen tähtäävät keinot eivät lähde etenemään suunnitellusti, on taseen ylijäämien turvaamiseksi ryhdyttävä nopeavaikutteisin toimenpiteisiin, kuten rekrytointikiellot tai henkilökunnan lomautus vuonna 2017. Lisäksi ilman tasapainotustoimenpiteiden onnistumista joudutaan tulevina vuosina turvautumaan merkittäviin kiinteistö- ja tuloverojen korotuksiin, mikä osaltaan hidastaa talouden elpymistä.

Toimenpide-ehdotuksia

 Toimenpide-ehdotuksiin kuuluu muun muassa henkilöstön harkinnanvaraisten palkattomien vapaiden pitäminen ja toisaalta sairauspoissaolojen vähentäminen. Työturvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota työtapaturmien välttämiseksi.

Vuoden 2017 talousarviovalmisteluun etenevät Kalevankankaan ja Lähemäen kirjastojen lakkauttaminen sekä itsepalveluajan lisääminen Otavan ja Haukivuoren kirjastoihin. Vuoden 2018 talousarviovalmisteluun kuuluvat jo Runeberginaukion urheilutalon toiminnan lakkauttaminen Areenan valmistuttua sekä Siekkilän koulun liikuntatiloista luopuminen.

Päivähoidon osalta subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan ja päivähoitomaksujen korottamisesta tehdään päätös eduskunnan päätöksen jälkeen. Myös varhaiskasvatuksen ryhmäkokomuutos kuuluu toimenpide-ehdotuksiin.

Ensi vuoden talousarvion valmisteluun on listattu myös lukiokoulutuksen uusi organisaatio- ja johtamisjärjestelmä sekä Ristiinan lukion yhdistäminen Mikkelin lukioon.

Teknisen toimen osalta toimenpide-ehdotuksiin kuuluvat muun muassa metsien hakkuutuoton lisääminen, konsulttikulujen karsiminen ja lehti-ilmoitusten minimointi.

Listaus toimenpiteistä vuosille 2016–2020 kokonaisuudessaan tulee olemaan luettavissa kaupunginhallituksen 16.5.2016 kokouksen pöytäkirjan liitteenä.

 

Osuuskauppa Suur-Savo julkaisi 100-vuotishistoriateoksen

Osuuskauppa Suur-Savon 100-vuotista taivalta juhlitaan tänä vuonna monin tavoin. Juhlavuoden pääjuhlassa 14.5. julkaistiin osuuskaupan historiateos ”Kasvun vuosisata – Osuuskauppa Suur-Savo 19162016”, jonka on kirjoittanut historiantutkija, FM Pia Puntanen.

Osuuskauppa Suur-Savon satavuotishistoria on SOK:laisen osuuskaupan historiaa Etelä-Savossa. Kirja kattaa osuuskauppatoiminnan synnyn ja vakiintumisen vaiheet sekä perinteisen osuuskaupan ajan, jolloin Osuuskauppa Suur-Savon nykyisellä toimialueella oli lähes parikymmentä itsenäistä paikallisosuuskauppaa. Nykyinen, lähes koko Etelä-Savon kattava alueosuuskauppa muodostettiin vuonna 1984 osana S-ryhmän suurta rakennemuutosta.

Kasvun vuosisadassa on nähtävissä koko osuuskauppaliikkeen satavuotinen taival, joka monin tavoin on ollut aktiivinen osa suomalaisen liike- ja talouselämän kehitystä. Etelä-Savossa liikkeelle lähdettiin muuta maata hitaammin, mutta kun vauhtiin päästiin, tuli maakunnasta vankka SOK:laisen osuuskauppaliikkeen tukialue, toteaa Puntanen.

Mikkelin Osuuskaupan nimellä aloittaneen yrityksen perustivat ensimmäisen maailmansodan keskellä Mikkelin maalaiskunnan suurten talojen isännät keväällä 1916. Perinteisen osuuskaupan aikana Suur-Savo oli parhaimmillaan seitsemänneksi suurin SOK:laisista osuuskaupoista ja toimi tuolloin viiden kunnan alueella.

Osuuskaupat olivat alansa edelläkävijöitä aina 1950-luvulle saakka, jolloin yksityiskaupat haistoivat paremmin muuttuvan yhteiskunnan ja kuluttajien yksilöllistyvät tarpeet. Kaupungistuminen ajoi maaseudun pienet paikallisosuuskaupat vaikeuksiin. 1980-luvun alkupuolella S-ryhmä valitsi strategiakseen alueosuuskauppojen muodostamisen. Suur-Savo alueen suurimpana otti vastuun, sillä osuustoimintaan uskoneet jäsenet näkivät, että: ”järjestö tulee pelastaa”.

Tehtävä ei ollut helppo, ja myös Osuuskauppa Suur-Savon konkurssi oli lähellä. Nopean ja syvän saneerauksen ansiosta kurssi kääntyi, ja jo vuonna 1995 Osuuskauppa Suur-Savo oli noussut päivittäistavarakaupassa maakunnan markkinajohtajaksi. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Osuuskauppa Suur-Savo on kasvanut ja vahvistunut ja toimii päivittäis- ja käyttötavarakaupan lisäksi autokaupan, majoitus- ja ravitsemuskaupan sekä ABC-liikennemyymälä- ja polttonestekaupan aloilla. Yli 76 prosenttia toimialueen talouksista on osuuskaupan asiakasomistajia.

Historiateoksen työstämisessä Pia Puntasen apuna on toiminut historiatoimikunta, johon ovat kuuluneet Osuuskauppa Suur-Savon pitkäaikaiset hallintohenkilöt: laamanni Jukka Huiskonen, kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Heikki Laukkanen, kunnallisneuvos Kalevi Karjalainen ja asessori Seppo Muukkonen sekä toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen ja asiakkuuspäällikkö Marja-Leena KoukonenHistoriatoimikunnan puheenjohtajana on toiminut Heikki Laukkanen.

Vt 5 Mikkelin kohdan parantamistyöt etenevät vauhdilla

Destian urakoima valtatie 5 Mikkelin kohdan parantamishanke etenee hyvällä tempolla. Syyskuussa 2014 alkanut hanke näyttäisi valmistuvan etuajassa: tarkoituksena on saada työt mahdollisimman valmiiksi vuoden 2016 aikana. Alun perin lokakuussa 2017 valmistuvaksi suunniteltu hanke on aikataulusta reilusti edellä.

 

Alkukesästä työmaalla keskitytään eteläisen ajoradan rakentamiseen sekä Kaihun eritasoliittymän rakennustöihin. Kaihun liittymän arvioitu valmistumisajankohta on juhannuksen tienoilla. Parhaillaan käynnissä oleva Rinnekadun rakentaminen valmistuu samoihin aikoihin. Ristiinantien rakennus- ja korjaustöitä tehdään pitkin kesää ja syksyä. Liikenteen kulkua ohjataan työn edistymisen mukaan.

Valtatie 5:n pohjoisella ajoradalla liikennöidään syyskuuhun asti, kunnes eteläinen ajorata saadaan täysin valmiiksi. Tämän jälkeen liikenne siirretään etelän puoleisille ajoradoille ja viimeistelytyöt aloitetaan pohjoisella ajoradalla. Tavoitteena on avata molemmille ajoradat liikenteelle marraskuussa 2016.

Tietomallinnuksella parempaa laatua

Destia on panostanut tietomallipohjaiseen tuotantoon projekteillaan ja myös valtatie 5 Mikkelin kohta -hanke on suunniteltu tietomallipohjaisesti. Mallintamisessa suunnittelusta syntyvä tieto kootaan järjestelmällisesti, jolloin hankkeen kaikki osapuolet voivat hyödyntää tietoa tasapuolisesti ja ajantasaisesti. Lähtötietomallista löytyvät niin maaperätiedot, pohjatutkimukset kuin putkien ja ojien sijainnit. Tästä mallista tehdään toteutusmallit, joiden mukaan työkoneiden kuljettajat toimivat. Yhteneväisen tiedon hyödyntäminen hankkeen eri vaiheissa parantaa hankkeen laatua ja edesauttaa kustannusseurantaa.