Käänne valoisampaan Etelä-Savon alueen kehitysnäkymissä

Etelä-Savossa yritysten suhdannenäkymät ovat kuluvan vuoden aikana kääntyneet positiivisemmiksi ja alueen pk-yri­tykset arvioivat näkymien paranevan seuraavan vuoden kuluessa. Myös aluekehityksen asiantuntijoiden arvioiden mukaan käänne positiivisempaan suuntaan on tapahtunut kevään aikana niin elinkeinoelämän kehityksen kuin työllisyydenkin suhteen ja näkymät ensi vuoden kevääseen ja syksyyn näyttävät positiivisilta.

Teollisuuden liikevaihdon kehitys on eteläsavolaisissa yrityksissä ollut keskimääräistä parempaa. Teknologiateolli­suuden tilaukset koskien mm. biotalouden investointeja ovat aikaan­saaneet vireyttä alueelle. Met­säteolli­suuden kehitys on jatkunut myönteisenä. Kaupassa ja palvelualoilla kehitys näyttää tällä hetkellä myönteisemmältä kuin viime vuo­sina. Ns. kivijalkakaupat ovat kuitenkin vaikeuksissa verkkokaupan ja suurempien kauppaliikkeiden puristuksissa. Matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti. Nostetta matkailuun ovat tuoneet uudet vetovoimaiset matkailu­kohteet, luontomatkailuaktiviteetit ja lähiruoka. Venäläisten matkailijoiden vähenemistä on pystytty korvaamaan muualta tulleilla matkailijoilla. Rakentami­nen on kuitenkin ollut ala­maissa jo pitkään ja etenkin asuntorakentaminen on vähäistä. Myönteisenä kehi­tyksen kannalta kuitenkin nähdään Etelä-Savoon lähivuosina kohdistuvat valtion noin 200 milj. euron liiken­neinvestoinnit.

Maatalouden ennakollisten kannattavuustulosten mukaan vuosi 2015 oli heikko eikä toimintaympä­ristössä ole ilmennyt sellaisia tekijöitä, jotka kään­täisivät kannattavuuden nousuun kulu­vana vuonna tai edes ensi vuoden alkupuoliskollakaan. Elintarviketeollisuuden liikevaihdossa ja viennissä on kuitenkin tapahtunut kasvua ja uusia suunnitelmia on vireillä.

Kehittämisrahoituksen kysyntä on hyvä jatkoa ajatellen – investoinnit vielä odottavat
ELY-keskuksen yritysrahoitukselle on ollut runsaasti kysyntää alkuvuoden aikana. Kehittämisrahoitusta on haettu yli 12 milj. euroa – rahoitusta hakevat etenkin elintarviketeollisuus, teknologiateollisuus ja matkailu. Yritykset ovat hyödyntäneet Team Finland palveluita ja kansainvälistymiseen liittyvät selvityshankkeet ovat lisääntyneet yrityksissä. Keväällä Tekesin ja ELY-keskuksen yhteistyönä käynnistetty Vientiä tuplasti –kampanja on tavoittanut merkittävästä viennin kasvusta kiinnostuneita yrityksiä yhteistyöhön. Myös Finnvera Oyj:n rahoituskysyntä ja myöntäminen ovat olleet Etelä-Savossa vuoden alkupuolella varsin hyvällä tasolla, investoinnit ovat kuitenkin edelleen alhaisella tasolla. Uusia yrityksiä on syntynyt Etelä-Savoon vuoden alkupuolella hiukan edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän.

Työllisyys paranemaan päin
Vuodesta 2011 lähtien kasvanut työt­tömyys näyttäisi olevan tällä hetkellä taittumassa. Pitkäaikaistyöttö­mien määrä on kuitenkin edelleen jat­kanut kasvuaan. Työttömyyden arvioidaan kuitenkin kääntyvän laskuun ja työttömien määrän vähenevän seuraavan puolen vuoden ja vuoden sisällä nykyisestä.

Laajentuneet aukioloajat kasvattivat Osuuskauppa Suur-Savon myyntiä

Osuuskauppa Suur-Savon liikevaihto tammi-elokuussa 2016 oli lähes 235 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,8 miljoonaa euroa. Konsernin toiminnan tulos oli edellisen vuoden tasolla. Asiakasomistajien määrä osuuskaupan 100-vuotisjuhlavuonna on lisääntynyt lähes tuhannella.

Osuuskaupan toimialoilla vaihteleva kehitys
Osuuskauppa Suur-Savon liikevaihto kasvoi päivittäis- ja käyttötavarakaupassa sekä autokaupassa. Kehitykseen vaikutti päivittäis- ja käyttötavarakaupassa laajentuneet aukioloajat ja autokaupassa Nissanin merkkieduksen positiivinen vaikutus sekä Toyotan ja Mercedeksen uudet mallistot. Liikennemyymälä- ja polttonestekaupan myyntiä pienensi alhainen polttoaineiden markkinahintataso. Matkailu- ja ravitsemiskaupan kehitys oli kaksijakoista. Original Sokos Hotel Vaakunan uudistus on kasvattanut liikevaihtoa ja toisaalta ravintola Pruuvi oli alkuvuodesta suljettuna remontin ajan.
Osuuskauppa Suur-Savon alkuvuoden tulos oli 5,8 miljoonaa euroa. Se on lähes edellisen vuoden tasoa vaikka tulosta rasittavat merkittävät panostukset juhlavuoden tuotteisiin ja tapahtumiin. Myös maltilliset investoinnit verkostoon on tehty riittävästi ennakoiden sekä suhdanteet huomioiden. Rahat halpuuttamisen jatkamiseen on otettu oman toiminnan tehostamisen kautta. Toiminnan tehostaminen on koskenut kaikkia toimialoja ja kustannussäästöohjelma jatkuu ensi vuonna.

Osuuskauppa työllisti merkittävästi nuoria
Elokuun lopussa Osuuskauppa Suur-Savo työllisti yhteensä 1 325 henkilöä. Aukioloaikojen vapautuminen on lisännyt osa-aikaisten määrää ja tunteja. Kesätyöntekijöitä sekä Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelijoita oli noin 800.

Omistajien määrä kasvussa
Asiakasomistajien määrä on kasvanut alkuvuoden aikana 979 jäsenellä. Elokuun lopussa asiakasomistajia oli 66 159, mikä on 77 % toimialueen kaikista talouksista.

Asiakasomistajille maksettiin bonusta, maksutapaetua, ylijäämänpalautusta ja osuusmaksun korkoa alkuvuonna yhteensä 9,6 miljoonaa euroa. Toukokuussa maksetun ylijäämänpalautuksen ja osuusmaksun koron osuus tästä summasta oli 1,8 miljoonaa euroa.

Tiekunta tai liittymäluvan haltija vastaa yksityistieliittymän näkemän ja rumpujen kunnossapidosta

Puutteellinen näkemä on liikenneturvallisuusriski
ELY-keskus muistuttaa tiekuntia ja liittymäluvan haltijoita, että yksityistien liittymästä on oltava esteetön näkemä maantielle ympäri vuoden. Kesällä vesakot on raivattava ja korkea heinäkasvillisuus niitettävä. Talvella puolestaan liittymien näkemäesteiksi kasautuvia lumivalleja on madallettava. Liittymän näkemien kunnossapidosta vastaa yksityistien tiekunta tai liittymäluvan haltija. Puutteelliset näkemät aiheuttavat liikenneturvallisuusriskin etenkin loppukesällä, jolloin kasvillisuus on runsasta. Erityisen tärkeää on, että näkemät ovat kunnossa syksyisin koulujen alkaessa, jolloin liikkeellä on paljon pieniä koululaisia.

Yksityistieliittymien rummut on pidettävä kunnossa
Liittymän haltijan tulee tarkistaa, että rummun päät ovat näkyvissä eikä maa-ainesta tai roskia ole kertynyt estämään vesien virtaamista rummussa. Liettynyt rumpu tulee puhdistaa. Liettymistä voi estää tekemällä rummun päihin lietepesät.

Rummun pitää toimia myös talvella, jolloin rumpujen jäätyminen voi aiheuttaa omat haasteensa. Jos rumpu jäätyy ja sulamisvedet eivät pääse virtaamaan eteenpäin, vedet valuvat tielle. Yön aikana tien pinnalle valunut vesi jäätyy ja syntyy ns. paannejäätä. Tielläliikkujille tällaiset äkillisesti esiintyvät jäiset kohdat aiheuttavat onnettomuusriskin. Liittymän haltijan vastuulla on jäätyneen rummun avaus.

Rumpujen jäätymisriskiä pienennetään rakennusvaiheessa siten, että rumpu rakennetaan riittävän kokoiseksi ja riittävään kaltevuuteen. Kaltevasta rummusta vesi kulkeutuu pois eikä muodosta rumpuun jäätä. Jos rummun kaltevuutta ei ole mahdollista korjata, voidaan ongelmapaikoissa asentaa syksyllä rumpuun päistään tulpattu letku, johon johdetaan kuumaa vettä tai höyryä. Lyhytaikaisten kevättulvien aiheuttamien vahinkojen torjuntaan voidaan käyttää halkaisijaltaan 200…300 mm tulvaputkea, joka sijoitetaan vanhaa rumpua ylemmäksi. Syksyllä ennen lumen satamista voi rumpujen päät suojata havuilla tai eristelevyllä.

Jos maantien varressa oleva rumpu on jäätynyt ja sulamisvesiä on paljon liikkeellä eikä rumpua saada omin konstein vetämään, voi rummun omistaja olla yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus). ELY-keskuksen kautta voi tiedustella aukaisuun soveltuvan kaluston tilaamista paikalle. Sama pätee tilanteessa, jossa rumpuun on kulkeutunut runsaasti sen toimimista estävää lietettä. Toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista vastaa liittymän haltija.

Järvet paikoin normaalia korkeammalla Lapissa ja Järvi-Suomessa

Heinäkuun alkupuolen runsaat sateet hidastivat järvien vedenpintojen laskua ja paikoin myös nostivat järvien vedenkorkeuksia muutamia kymmeniä senttejä Vuoksen vesistössä. Tällä hetkellä vedenkorkeudet ovat pääosin laskussa, vaikka etenkin vesistön pohjoisosissa myös heinäkuun lopussa tuli rankkasateita.

Saimaan vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella, mutta kääntynyt hiljalleen laskuun vähäsateisemman jakson vuoksi. Ennusteen mukaan Saimaan vedenkorkeus laskee elokuun loppuun mennessä todennäköisesti 5-15 cm. Laskusta huolimatta Saimaan vedenkorkeus pysynee keskimääräistä korkeammalla aínakin lokakuuhun asti.

Myös Pielisen vedenkorkeuden lasku hidastui hieman sateiden myötä. Vedenkorkeus on tällä hetkellä kuitenkin lähellä ajankohdan keskitasoa. Ennusteen mukaan Pielisen vedenkorkeus laskee elokuun loppuun mennessä 5-10 cm nykytasoltaan.

Kallaveden vedenkorkeus nousi sateiden vaikutuksesta noin 20 cm ja on nyt 15 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on hitaassa laskussa, mutta pysyy ennusteen mukaan koko loppukesän tavallista korkeammalla.

Useimpien säännösteltyjen järvien pinnat vesistöalueella ovat ajankohdalle tyypillisillä tasoilla tai hieman sitä korkeammalla. Sateiden myötä myös aiemmin kesällä keskimääräistä alempana olleet Höytiäinen ja Karjalan Pyhäjärvi ovat nousseet vuodenaikaan nähden keskimääräisille tasoille.

Myös Kaakkois-Suomen pienillä vesistöalueilla heinäkuun alun runsaat sateet nostivat jokien virtaamia. Heinäkuun lopun rankkasateet nostavat etenkin Jänisjoen vesistöalueella järvien vedenkorkeuksia.

Syksyn hirviluvat myönnetty Etelä-Savossa

Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevan syksyn hirvenmetsästykseen Etelä-Savon alueelle 3306 pyyntilupaa. Lupamäärä nousi 79:llä edellisvuodesta. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Myönnetyillä luvilla on mahdollista kaataa yli 4200 hirveä. Osa luvista on niin sanotuissa lupapankeissa, joita käytetään luvansaajien harkinnan mukaan. Pankkiluvat suunnataan tarvittaessa syksyllä havaittuihin hirvitihentymiin tai vahinkoherkille alueille.

Pyyntilupamäärä perustuu Etelä-Savon alueellisen riistaneuvoston vuosille 2015-2017 asettamiin hirvitalousaluekohtaisiin tiheystavoitteisiin. Etelä-Savossa on neljä hirvitalousaluetta: ES 1, PS-ES, ES-KaS ja ES-KS-EH. Kolmen eteläisimmän alueen tiheystavoitteena on 2,5-3,0 hirveä / 1000 ha suhteutettuna kokonaismaapinta-alaan. Pohjois-Savon puolelle yltävällä hirvitalousalueella vastaava tavoite on 2,5 – 3,5 hirveä. Tiheystavoitteen saavuttamiseksi PS-ES:n ja KS-ES-EH:n hirvitalousalueilla on tarpeen leikata kantaa eli kaataa hirviä kannan tuottoa enemmän. ES1 ja ES-KaS hirvitalousalueilla pyritään säilyttämään nykyisen tasoinen hirvikanta eli metsästetään tuoton verran.

Metsästyksen laadullisena tavoitteena on edelleen hirvikannan lehmä-sonnisuhteen korjaaminen nykytilannetta luonnonmukaisemmalle tasolle. Naaraspainoitteisella saaliilla pyritään muuttamaan sukupuolisuhde 1,5 lehmään yhtä sonnia kohden.

Viime syksynä hirvenmetsästys sujui määrä- ja naarassuositusten mukaisesti. Etelä-Savon alueella ammuttiin 3 583 hirveä ja aikuisten naaraiden osuus on 51 %. Metsästäjien arvion mukaan metsiin jäi 4 500 eläimen talvikanta.

Hirvien aiheuttamat vahingot ovat pysyneet Etelä-Savossa kohtuullisella tasolla. Vuonna 2015 hirvikolareita oli 152 ja metsävahinkoja korvattiin noin 21 000 eurolla.

Sateet hidastaneet vedenpintojen laskua

Etelä-Savossa aikainen kevät ja vähäsateinen alkukesä laskivat järvien vedenpinnat keskimääräistä alemmaksi. Heinäkuun alkupäivien sateet ovat hidastaneet vedenpintojen laskua. Saimaan pinta (NN + 76.28 m) on tällä hetkellä +34 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Viime päivien sateet ovat nostaneet Saimaan pintaa muutamilla senteillä. Ennusteen mukaan laskua kertyy heinäkuun loppuun mennessä todennäköisimmin 5-15 cm, sademääristä riippuen. Saimaan vedenkorkeus pysyy ainakin elokuulle saakka keskimääräistä korkeammalla.

Mäntyharjun reitin latvajärvien vedenpinnat ovat monin paikoin ajankohdan keskiarvon alapuolella, mutta niissä vedenpintojen lasku on pysähtynyt. Kyyveden vedenpinta on -7 cm tavanomaista alempana. Viime päivien sateet ovat nostaneet vedenpintaa muutamilla senteillä, mutta vedenpinta todennäköisesti laskee nykyisestä maksimissaan 15 cm heinäkuun aikana. Puulan vedenkorkeus on -8 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Vedenpinta on ollut hitaassa laskusuunnassa, mutta viime päivinä vedenpinta on noussut muutamalla sentillä. Järven vedenpinnan ennustetaan pysyvän suurin piirtein nykyisellä tasolla tai laskevan muutamilla senteillä heinäkuun loppuun mennessä.

Pohjaveden pinnat ovat maakunnassa ajankohdan keskitason tuntumassa. Sateet ovat hidastaneet vedenpintojen laskua.

Järvivedet viilentyneet

Järvivedet ovat viime päivinä viilentyneet. Maakunnan suuremmissa järvissä pintaveden lämpötila on tällä hetkellä noin 18 astetta.

Maidontuotanto lisääntynyt ja tehostunut Etelä-Savossa

Maidontuotanto on vähentynyt 2000-luvun alusta asti Etelä-Savossa, mutta viimevuosina tuotanto on kääntynyt nousuun. Maitotilojen lukumäärä on vähentynyt 60:llä kolmen viime vuoden aikana, mutta maidontuotanto on lisääntynyt lähes kuudella miljoonalla litralla.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Etelä-Savossa on vajaa 500 lypsykarjatilaa ja noin 14 000 lypsylehmää, jotka tuottavat yli 115 miljoonaa litraa maitoa vuodessa. Lypsylehmien määrä ei ole merkittävästi muuttunut viimevuosina, joten maidontuotannon lisäys selittyy tuotannon tehostumisella ja keskituotosten kasvulla. Eteläsavolainen lypsylehmä tuottaa vuodessa keskimäärin noin 8 150 litraa maitoa. ProAgrian tuotosseurannassa mukana olevien karjojen keskituotos on noin tuhat litraa enemmän.  Keskituotos on noussut viime vuosina noin 1,7 prosenttia vuodessa.

Maidontuotanto on pitkäjänteistä toimintaa, jossa on saatu Luonnonvarakeskuksen kannattavuustutkimuksen mukaiseen tavoitteeseen verrattuna keskimäärin 50-60 prosenttia korvausta omalle työlle ja maatalouden pääomalle tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Keskimääräistä suuremmilla maitotiloilla on ylletty 70-80 prosenttiin tavoitteesta.  Viimeisen viiden vuoden aikana ainoastaan puutarhatuotannossa ja siipikarjatiloilla on joinakin vuosina ylletty maidontuotantoa parempaan kannattavuuteen.

Maidontuotanto on tärkeä tuotantosuunta Etelä-Savossa, sillä sitä kautta tulee yli 60 % maatalouden rahavirroista alueella. Ennusteet viittaavat kuitenkin maitomäärän alenemiseen Etelä-Savossa tulevina vuosina. Vuonna 2015 TNS Gallupien Elintarviketiedon kyselyn mukaan maidontuotanto tulisi alenemaan 100 miljoonan litraan vuoteen 2020 mennessä, mikä merkitsisi 13 prosentin pudotusta maitomäärässä. Maidontuotannon vähenemiseen vaikuttaa alan heikentynyt kannattavuus ja pienten tilojen poistuminen tuotannosta.

Investoinneilla tehoa tuotantoon

Maidontuotannon vähenemistä voidaan torjua tuotannon tehostamisella ja laajennusinvestointien avulla. Maatalouden kannattavuus yleensä paranee tuotantoyksikön koon kasvun myötä. Etelä-Savon maidosta tuotetaan yli 50 lehmän karjoissa nykyisin noin 40 prosenttia. Elintarviketiedon ennusteen mukaan näissä lypsyrobottikoon pihattonavetoissa tuotettaisiin vuonna 2020 jo 60 prosenttia alueen maidosta.

AMK agrologi Jenna Hämäläinen selvitti opinnäytetyössään investointirahoituksen vaikutuksia eteläsavolaisilla maitotiloilla. Tutkimuksen mukaan investointirahoitusta käyttäneillä maitotiloilla peltoala ja lehmämäärä olivat selkeästi lisääntyneet ja lehmien keskituotos noussut. Maidontuottajan työmäärä ei merkittävästi vähentynyt, mutta työn fyysinen kuormittavuus vähentyi yli 80 prosentilla tutkimuksen kyselyyn vastanneista tiloista.

Kyselyyn vastanneista 27 tilasta yli puolet oli tehnyt lypsykarjanavetan laajennuksen, peruskorjauksen tai uuden tuotantorakennuksen. Rehu- ja lantavarastorakennukset olivat yleisimpiä investointeja. Jos investointia ei olisi tehty, kolmannes tiloista olisi lopettanut ja viidennes tiloista olisi jatkanut heikentyneellä kannattavuudella. Muiden osalta tuotanto olisi jatkunut ennallaan.

Tutkimuksen viljelijäkysely toteutettiin syksyllä 2015. Vaikka maidon hinta oli Venäjän kaupan hyytymisen seurauksena alentunut varsin merkittävästi, kaksi kolmannesta vastaajista suunnitteli tekevänsä lisää investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Puolet vastanneista aikoi laajentaa tai peruskorjata lypsykarjanavettaa ja muutama suunnitteli uutta tuotantorakennusta.

Investointeja rahoitetaan EU:n Maaseudun kehittämisohjelman varoin

Maatalouden tuotantorakentamiseen, eläinten hyvinvointiin ja työympäristöön liittyviä investointeja rahoitetaan EU:n Maaseudun kehittämisohjelman mukaisin toimenpitein. Viime ohjelmakaudella vv. 2009-2014 Etelä-Savon ELY-keskus myönsi avustusta nautakarjatilojen rakennusinvestointeihin yli 7 milj. euroa.

Vuonna 2015 oli maaseutuohjelman mukaisessa rahoituksessa välivuosi, mutta tänä vuonna Etelä-Savon ELY-keskuksessa on rahoitettu jo 40 maatalouden investointitukihakemusta, joissa on mukana myös useita maitotilojen rakentamishankkeita.

Tulipalokuolemien määrä jatkoi laskuaan

Kesäkuun loppuun mennessä tulipaloissa kuoli 34 henkilöä. Tämä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija uskoo, että merkittävään laskuun ovat vaikuttaneet itsestään sammuvat savukkeet ja pelastusalan toimijoiden määrätietoinen valistustyö.

Tulipaloissa menehtyi 34 henkilöä kesäkuun loppuun mennessä. Tämä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa. Tilastotietojen mukaan lasku on suurin viimeisen viiden vuoden aikana. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan.

­­­­­

Vuoden 2015 kesäkuussa tulipaloissa kuolleita oli neljä prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2014. Vuonna 2014 palokuolemissa tapahtui huomattava nousu edellisvuoteen verrattuna. Tuolloin tulipaloissa menehtyneiden määrä kasvoi jopa 72 prosenttia. Näihin tietoihin perustuen tämän vuoden lasku palokuolemien määrässä on merkittävä.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuusasiantuntija Jari Pouta arvelee, että tulipaloissa menehtyneiden määrän alenemiseen ovat vaikuttaneet muutokset laissa ja turvallisuuskulttuurissa.

– Ensinnäkin itsestään sammuvat savukkeet tulivat pakollisiksi vuonna 2010. Toiseksi pelastusalan toimijat ovat tehneet paloturvallisuuden parantamiseksi määrätietoista yhteistyötä. Paloturvallisuuskampanjat ovat kehittyneet, ja sosiaalinen media on otettu turvallisuusviestinnässä esimerkillisesti käyttöön. Tulevaisuus näyttää, onko yhteinen turvallisuustyö alkanut vihdoin tuottaa tulosta, Jari Pouta toteaa.

Tiemerkintätyöt ovat alkaneet Itä-Suomessa

Tiemerkintätyöt ovat alkaneet Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. Alemman tieverkon osalta tiemerkintöjen ylläpito aloitettiin toukokuun lopulla ja uusien päällysteiden tiemerkintätyöt käynnistyivät 6.6. alkavalla viikolla. Tiemerkintöjen ylläpitoon ja uusiin tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella noin 2,9 milj. euroa.

Alemman tieverkon keskiviivojen tiemerkinnät aloitettiin viikolla 21. Keskivilkkaiden, lähinnä kantateiden tiemerkintöjen tulee olla valmiina elokuun loppuun mennessä. Vähäliikenteisimmän alemman tieverkon merkinnät tulee kunnostaa syyskuun puoliväliin mennessä. Päätieverkon osalta tiemerkintätyöt aloitetaan heinäkuun alussa ja niiden tulee olla valmiit heinäkuun loppuun mennessä. Uusien, tänä kesänä päällystettyjen teiden tiemerkintätyöt ovat käynnistyneet 6.6. alkavalla viikolla.

Pienmerkintätöiden osalta ylläpitotyöt aloitetaan kesäkuun lopulla Etelä-Savon alueelta. Pienmerkinnöistä suojatiet ja pyöräteiden jatkeet tulee olla kunnostettuina heinäkuun loppuun mennessä, eli ennen koulujen alkamista. Muut pienmerkinnät kuten ryhmitysnuolet, sulkualueet ja nopeusrajoitusmerkit tulee olla kunnostettuina elokuun loppuun mennessä.

Myös tieverkolle toteutettavat täristävien merkintöjen jyrsinnät tehdään tiemerkintätöiden yhteydessä.

Vaahto tiellä varoittaa tuoreesta tiemerkinnästä

Tiemerkintätyöstä voi aiheutua häiriötä yleiselle liikenteelle. Pituussuuntaisten tiemerkintöjen kunnostaminen tehdään liikkuvilla koneilla ja pienmerkintätyöt tehdään lähes aina käsityönä. Tiemerkintätyöstä varoitetaan tiemerkintäkoneisiin kiinnitetyillä liikennemerkeillä ja varoitusvaloilla. Alemmalle tieverkolla maalilla tehtävistä tiemerkinnöistä varoitetaan lisäksi vaahtohattaroilla. Vaahto kertoo, että tiemerkintä on vielä märkä, eikä sen päälle kannata ajaa. Märän maaliviivan ylittäminen sotkee tien viivaston sekä ajoneuvon. Päätieverkolla tiemerkinnät ylläpidetään massalla ja uusi merkintä on yliajettavissa noin minuutin kuluttua.

Uudelleenpäällystyskohteella nopeusrajoitus on enintään 80 km/h ja kaksiajorataisella osuudella 100 km/h, kunnes tiemerkinnät on tehty.

Tiemerkintätöiden palveluntuottajana toimii Itä-Suomessa Cleanosol Oy.

Viikonloppuna bongataan pönttölintuja

Tulevana viikonloppuna 11.–12.6. kuka tahansa voi osallistua luontotiedon kartuttamiseen osallistumalla Pönttöbongaukseen. Tapahtuman tavoitteena on kerätä tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä sekä lisätä kiinnostusta lähiympäristön lintujen seurantaan. Osallistujilta kysytään, mitä linnunpönttöjä omalla pihalla tai muulla tarkkailupaikalla on sekä mitä lajeja pöntöissä pesii tai on tänä vuonna pesinyt.

BirdLife Suomi odottaa havaintojen kertovan myös pesinnän ajoittumisesta eri puolilla maata. Onko lämmin loppukevät vaikuttanut pönttölintujen pesintäaikatauluun? Näkyvätkö kahden edelliskesän heikot pesimätulokset esimerkiksi kirjosieppojen määrissä?

BirdLife korostaa, että pönttölintuja on tarkkailtava lintuja häiritsemättä. Pönttöihin ei pidä kurkkia tai pönttöjä avata.

Havainnot pönttölinnuista voi ilmoittaa osoitteessa www.ponttobongaus.fi tai postikortilla. Osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Pönttöbongauksen tulokset päivittyvät tapahtuman aikana BirdLife Suomen sivuille. Pönttöbongaus järjestetään nyt neljättä kertaa. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 5 000 ihmistä, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 linnunpöntön tiedot.