Vapaan kansalaistoiminnan puolesta toimiva pitäjälehti

Saimaannorpan pesintään tarvitaan jälleen apukinoksia

Uutiset
  • timoseppalainen_saimaannorppa03.jpg
    Kuva: Timo Seppäläinen

Metsähallitus tekee yhdessä apukinoksia vapaaehtoisten ja WWF:n kanssa jo viidentenä peräkkäisenä talvena. Apukinoksia tarvitaan saimaannorpan pesinnän turvaksi, sillä lumitilanne Saimaalla on pesien kannalta jälleen heikko.

Saimaa on saanut yhtenäisen jääpeitteen vasta tammikuun puolella ja osa suurista selkävesistä on jäätynyt vasta viime päivien aikana. Jää on monin paikoin edelleen heikkoa, eikä sen päälle ole kertynyt lainkaan lunta norpalle pesätarpeiksi.

Metsähallitus koordinoi apukinosten tekemistä osana Saimaannorppa-LIFE-hanketta ja apukinoksia aletaan kasata heti kun lumi- ja jääolosuhteet sallivat. Apukinosten sijaintipaikat on suunniteltu aiempien pesimähavaintojen perusteella sopiville rannoille. Omin päin ei kinoksia pidä lähteä kolaamaan eikä norppia saa houkutella pesimään esimerkiksi kesämökkien lähelle, sillä siellä syntyvien kuuttien todennäköisyys menehtyä on luonnontilaista rantaa suurempi. Saimaannorpan pesäkinosten tulisi olla valmiina ennen helmikuun puolivälin tienoilla alkavaa synnytysjaksoa.

”Ilman pesän suojaa kuutit ovat alttiita pedoille ja ihmisen aiheuttamalle häiriölle, ja ne ovat vaarassa kuolla jo imetysaikana. Apukinoksia tekemällä on tarkoitus varmistaa, että jokainen poikanen saisi syntyä kestävän pesän suojaan eikä avoimelle jäälle”, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Miina Auttila.

Apukinokset osaksi saimaannorpan suojelua

Apukinoksia tehtiin ensimmäisen kerran suojelutoimena vuonna 2014, minkä jälkeen niitä on heikkojen lumiolosuhteiden vuoksi kasattu vuosittain. Näiden neljän vuoden aikana on tehty kaikkiaan 800 apukinosta ja niihin on syntynyt 190 kuuttia, mikä on hieman reilut 60 % noiden vuosien kokonaissyntyvyydestä. Apukinosmenetelmän käyttöönotto on tehty osana Saimaannorppa-LIFE -hanketta. Apukinokset on tehokkuutensa ansiosta lisätty yhdeksi vakiintuneeksi saimaannorpan suojelumenetelmäksi Ympäristöministeriön viime marrasjuussa hyväksymässä Saimaannorpan suojelun strategiassa ja toimenpidesuunnitelmassa.

Heikkoja jäitä syytä varoa Etelä-Suomesta Kainuuseen asti – jäät monin paikoin laadultaan kehnoja

Uutiset

Suuri osa maan etelä- ja keskiosan suurista järvistä on vasta jäätynyt tai jäätymässä, ja jäille menoa on syytä välttää eteläisestä Suomesta aina Kainuuseen saakka. Kantavia jäitä on vasta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosan järvissä, joissa jään paksuus on 35–50 cm. Pohjoisessakin jäät ovat paksuntuneet vain muutamilla senteillä vuodenvaihteesta.

Maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa jäänpaksuudet ovat enimmillään parikymmentä senttiä, mutta monin paikoin jäät ovat liian heikkoja mitattavaksi. Runsaan lumipeitteen vuoksi kokonaispaksuus sisältää useita kohva- ja myös vesikerroksia. Varsinaisen teräsjään osuus voi olla vain kolmannes, joten monenkaan kymmenen senttien lukemiin ei kannata luottaa turvallisuuden osalta. Erot ranta-alueiden ja ulompien selkävesien jäänpaksuuksissa ovat lisäksi alkutalvesta suuria, joten jäiden vahvistuttuakin on edelleen syytä varovaisuuteen. Paksu lumipeite toimii eristeenä, eivätkä jäät vahvene siksi kovin nopeasti pakkasilla.

Uuden koulun suunnittelu etenee

Uutiset
  • koulun-tontti-2.jpg

Anttolan koulu ja liikuntasali purettiin kesällä.
”Uuden koulun suunnittelu etenee”, kertoo Mikkelin tilahallinnon Jarkko Hyttinen.
”Suunnittelutyöryhmä on kartoittanut tilatarpeita ja Anttola-talon hyödyntämismahdollisuuksia, jotta tiedämme tarvittavien uusien tilojen määrän.”
Aiempi suunnitelma tilojen vuokraamisesta ulkopuoliselta toteuttajalta on voimassa. Kilpailutus tehdään kokonaisvastuurakentamisperiaatteella: tarjouspyynnössä annetaan vähimmäisvaatimukset tiloille sekä asemakuva, johon on määritetty käytettävissä oleva alue.
”Tilojen toimittaja suunnittelee tilat ja materiaalit sekä vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuksen tulee olla muuntojoustava niin, että tilaelementtejä voidaan joko lisätä tai poistaa oppilasennusteen muuttuessa pitkällä aikavälillä.”

Koulun toteuttajalle annetaan vapaat kädet:
”Koulun rakennustapaa ei tulla rajoittamaan, eli tarjoaja voi itse miettiä kustannustehokkaan ratkaisun tilojen toteuttamiselle. Todennäköisesti muuntojoustavuus saadaan aikaiseksi valmiilla tilaelementeillä.” Monet kuntalaiset sen sijaan toivovat, että uusi koulu olisi puurakenteinen. Anttolalainen Mika Kuha on tehnyt asiasta kuntalaisaloitteen, joka luovutetaan kunnalle marraskuun alussa.

ANTTOLA-TALOA HYÖDYNNETÄÄN JATKOSSAKIN

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä, että Anttola-taloa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan koulukäytössä.
”Koulun suunnittelutyöryhmä työstää tätä selvitystä niin, että kokonaisuudesta saadaan toimiva ja turvallinen ratkaisu. Anttola-talolla toimii jo tällä hetkellä ruokala, kotitalouden opetus sekä kuvaamataidon ja tekstiilikäsityön opetus. Nämä toiminnot tulevat sijaitsemaan kiinteistössä jatkossakin”, Jarkko Hyttinen kertoo. Hän arvioi, että uusi koulu voisi valmistua optimistisella aikataululla vuoden 2018 lopulla.
”Aikataulu tarkentuu kuitenkin vasta, kun lopullinen tilamäärä on tiedossa ja hankinta saadaan kilpailutukseen.”

Anttola-talon tiloja on ollut myös Essoten käytössä, mutta Essote on irtisanonut vuokrasopimuksensa. Essoten ylilääkäri Hans Gärdströmin mukaan terveyspalvelut jatkuvat Anttolassa entiseen tapaan.
”Meidän puolelta ei muutosta ole tapahtumassa terveyspalveluiden vastaanottopuolelta”, hän sanoo ja kertoo, että suunnitelmat vastaanottotoiminnan siirtymisestä palvelukeskuksen tiloihin vuoden 2018 alussa ovat edelleen voimassa.

K-kauppa lopettaa Anttolassa

Uutiset
  • anttolansanomat-6796.jpg
    K-Market Luonterin viimeinen kesä oli kylmä ja sateinen.

Anttolan K-Market Luonteri sulkee ovensa lähikuukausina.

Keskon suunnitelmissa oli saneerata vastapäiseen Säästökulman kiinteistöön kaupalle nykyaikaiset tilat. Muutoshanke viivästyi valitusten vuoksi ja jää nyt kokonaan toteutumatta. Nykyinen rakennus on huonokuntoinen eikä tarjoa riittäviä edellytyksiä yritystoiminnan jatkamiselle.

Kaupan sulkeminen tarkoittaa pitkän kauppiasperinteen päättymistä Anttolassa. Samalla paikalla on ollut kauppa jo vuodesta 1932 lähtien, jolloin Paavo Koistinen avasi siihen sekatavara- ja kahvilaliikkeensä.

[Muokattu 21.9. Kaupan lopullisesti sulkemispäivästä ei ole vielä varmuutta.]

1 2 3 24
Mene Ylös