Vesillä menehtyi viime vuonna 48 henkilöä

Vuonna 2016 huviveneilyssä menehtyi 48 henkilöä eli 8 enemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa onnettomuuksista sattui moottori- tai soutuveneissä ja yleisin syy onnettomuuteen oli veneen kaatuminen tai kallistuminen.

Suomen sisävesialueilla menehtyi 42 henkilöä. Erityisen synkältä tilastot näyttävät Kymijoen vesistön osalta, jossa vuonna 2015 menehtyneitä oli 4 ja vuoden 2016 alustavissa tilastoissa määrä on 15. Kymijoen vesistö on yksi Suomen suurimmista, sisältäen järvistä mm. Päijänteen, Keiteleen ja Puulan.

Suomen merialueilla vesiliikenteessä menehtyneiden määrä taas puoliintui edellisvuodesta. Vuonna 2016 Suomen merialueilla menehtyi 6 henkilöä. Vuonna 2015 lukumäärä oli 12.

”Alkuvuoden tilastot antoivat odottaa paljon pahempaa lopputulosta, sillä elokuun loppuun mennessä menehtyneitä oli jo saman verran kuin vuonna 2015. Onneksi loppuvuosi meni vesillä odotettua paremmin. Erittäin hyvänä tuloksena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että Suomenlahdella ei menehtynyt ainuttakaan veneilijää koko vuonna”, toteaa Trafin yksikönpäällikkö Ville Räisänen.

Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien pääsyy vesillä on veneen kaatuminen tai kallistuma, jonka seurauksena on jouduttu veteen eikä ole kyetty pelastautumaan. ”Toistan tätä samaa joka vuosi, mutta yksinkertaisilla keinoilla olisi voitu säästää useita henkiä. Suurimman osan menehtyneistä olisi pelastanut päälle oikein puetut pelastusliivit eikä uimataidon merkitystä sovi unohtaa”, muistuttaa Räisänen: ”Lisäksi vuosittain on joitakin tapauksia, joissa hätäkatkaisimen käyttö olisi mitä todennäköisimmin auttanut pelastumaan.”

Tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin vesiliikenneonnettomuuksiin sekä mediaseurantaan.

Anttolaan uusi Matkahuolto-asiamies

Anttolan SEO-huoltoasema (Anttolan Autohuolto ja Kahvio Ky) aloittaa toiminnan Matkahuolto-asiamiehenä keskiviikkona 8.helmikuuta 2017. Palveluvalikoimaan sisältyy Matkahuollon Pakettipalvelut. Alueen nouto- ja jakelupalveluista vastaa Mikkelin Matkahuolto.

SEO-huoltoasema sijaitsee osoitteessa Mikkelintie 63, 52100 Anttola ja vastaa puhelinnumerossa (015) 450 681. Asiamiehen palveluajat ovat maanantaista perjantaihin klo 7 – 20, lauantaisin klo 8 – 20 ja sunnuntaisin klo 9 – 20.

Nouto- ja jakelupalveluiden kuljetustilaukset voit tehdä helposti ja nopeasti sähköpostilla osoitteeseen kuljetus.mikkeli@matkahuolto.fi tai puhelimitse
numerossa 020 710 5464.

Vanhalle hoville löytyi ostaja – kiinteistö myydään matkailuyrityskäyttöön

Teknisen lautakunnan jaosto puoltaa myyntiä,
lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus

Teknisen lautakunnan jaosto puoltaa Anttolan Vanhan Hovin alueen myymistä rakennuksineen korkeimman tarjouksen tehneelle tarjoajalle kauppahinnalla 400 000 euroa ja saattaa asian kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Mikkelin kaupungin tilakeskus on myynyt Anttolan Vanhaa Hovia sekä muita kohteeseen liittyviä rakennuksia Huom!-kiinteistövälitysliikkeen kautta. Kohteessa sijaitsevat Hovin päärakennus, Wanhan Hovin majatalo, Hovin teollisuustilat, Hovin Väentupa ja muita yksittäisiä rakennuksia pihapiirissä.

Päärakennus on alun perin 1800-luvun lopussa rakennettu, osin kaksikerroksinen, hirsirunkoinen, lautaverhoiltu kartanorakennus. Rakennus on saneerattu vuonna 2001 ja se on toiminut mm. koulutus-, juhlaja pitopalvelutilana. Kaupan toteutumisen ehtona on kuntoarvion päivittäminen.

Rakennukset vaativat kunnostusta
Wanhan Hovin majatalossa on hostellityyppisiä huoneita sekä yhteiskäyttöisiä tiloja. Väentuvassa on yksi asuinhuoneisto. Muut rakennukset kohteessa ovat heikkokuntoisia. Päärakennuksessa on vuonna 2016 jäätynyt vesilinja. Vaurioiden yksityiskohtaista laajuutta ei ole selvitetty.

Kohteen kaksi rakennusta, päärakennus ja majatalo, ovat päällisin puolin siistit, mutta rakennuksina sekä tekniikaltaan jo ikääntyneet. Päärakennuksella on suojelumerkintöjä. Kauppaan sisältyy noin 5.000 m²:n suuruinen määräala rakennuksineen ja liittymineen. Raksystems Insinööritoimisto Oy on tehnyt Hovin päärakennukseen kuntotarkastuksen kesäkuussa 2014. Muita rakennuksia ei ole kuntotarkastettu. Kaupan toteutumisen ehtona on päärakennuksen kuntoarvion päivittäminen sekä kuntoarvion laatiminen Wanhan Hovin majataloon.

Suunnitteilla matkailutoimintaa
Kiinteistö myydään matkailuyrityskäyttöön. Voittavan tarjouksen on tehnyt Victorian Rose Oy, joka omistajia ovat sisarukset Kaisa Paulavirta ja Elina Lehtonen. Ostajien suunnitelmissa on säilyttää Hovinmäen ainutlaatuinen tunnelma. Ostajilla on perhetaustansa kautta kokemusta matkailuyrityksen pyörittämisestä. Toiveissa on aloittaa toiminta jo ensi kesänä, mikäli asiat sujuvat suunnitelmien mukaan.

Vuoden 2016 tulipaloissa kuoli 82 ihmistä – Palokuolemien määrä kääntyi joulukuussa äkkinousuun

Tulipaloissa kuoli viime vuonna 82 ihmistä. Vielä marraskuussa näytti siltä, että palokuolemien määrä on pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta joulukuun neljätoista tapausta vetivät tilaston nousuun. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurannan mukaan vuoden 2016 palokuolemaluku on neljä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Syksyllä alkoi näyttää, että vuonna 2016 palokuolemia olisi jälleen edellistä vuotta vähemmän. Marraskuun loppuun asti määrä olikin kohtuullinen. Heinäkuu oli erityisen positiivinen poikkeus tilastoinnin historiassa. Ensimmäistä kertaa ei kukaan kuollut tulipaloissa kalenterikuun aikana. Joulukuun 14 tapausta vetivät lukemat parin edellisen vuoden määriä synkemmäksi.

– Nämä luvut menevät vielä normaalin tilastollisen vaihtelun piikkiin, eivätkä muuta sitä tosiasiaa, että paloturvallisuus on muutaman viime vuoden aikana selvästi parantunut, painottaa SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino. Palokuolemien viiden edellisen vuoden keskiarvo oli vuosikymmenen vaihteessa tasan sata, nyt alle 80.

Myös niin rakennuspaloja kuin asuntopaloja oli vuonna 2016 hienoisesti edellisvuotta enemmän. Rakennuspaloja ja -palovaaroja oli viime vuonna noin 5500, lisäystä noin 300. Asuinrakennuspaloja taas oli reilut 3100, lisäystä noin 260. Tulipaloluvutkin ovat parantuneet viime vuosina.

– Muutama vuosi sitten paloautot lähtivät Suomessa hälytyskeikalle koteihin kymmenen kertaa joka päivä. Nyt luku on noin kahdeksan. Kehitys on ollut hyvää ja nopeaa. Parantamisen varaa kuitenkin on, koska suurin osa tulipaloista johtuu ihmisen omasta toiminnasta, sanoo Ilpo Leino.

Tiedot palokuolemista perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurantaan ja pelastusalan Pronto-tietokantaan, tiedot rakennuspaloista jälkimmäiseen.

Harvionselällä vaarallinen railo- liikenne jäätiellä poikki

Anttolan kirkonkylältä Paajalalansaareen ja Piekäläsaaren johtavan jäätien kohdalle on avautunut railo. Railo sijaitsee Jaaninniemen ja Pappilansalmen välillä. Railoon on ajanut kaksi kulkupeliä, moottorikelkka eilen maanantaina ja  tänään aamupäivällä. Molemmista selvittiin kastumisella ilman henkilövahinkoja. Kelkat ja varusteet on saatu ylös. Railon sijainti on merkitty ja varmuustoimenpiteenä jäätien molemmissa päissä on puomit, joilla varoitetaan vaarasta ja pyritään estetämään liikenne tiellä.

Tänään puolenpäivän tienoilla jäällä liikkuja ajoi railoon mönkijällä Lepänselällä Tynnörsaaren lähistöllä. Kuljettaja oli päässyt itse vedestä pois ja odotti jäällä pelastajia. Tynnörsaaren luona oleva railo on noin 4 metriä leveä ja se ulottuu melkein koko selän poikki.

Myös Piekälänsaaren lähellä, Kiukuanselällä on avautumassa railo, joka on jäällä liikkujille vaarallinen. Jään paksuus Harviolla ja Kiukuanselällä on 20-30 cm:n luokkaa. Nopeasti lämmennyt sää voi synnyttää uusia railoja laajoille selkävesille ja lauha sää sulattaa lumen jään pinnalta jolloin railoja on vaikea erottaa.  Jäällä liikkuessa on nyt syytä olla todella varovainen.

Jään kokonaispaksuus Etelä-Savossa 25-35 cm riippuen mittauskohteesta 

Etelä-Savon ELY-keskus mittasi jään paksuutta tiistaina 10.1.2017 neljällä järvellä maakunnan etelä- ja länsiosassa. Mittaukset tehtiin noin 100 metrin etäisyydellä rannasta.

Jääpeitteen kokonaispaksuudet vaihtelivat mittauspaikasta riippuen 25-32 cm:n välillä. Jää koostui mittauspaikoissa lähes yksinomaan teräsjäästä. Jään päällä oli lunta mittauspaikasta riippuen 2-9 cm. Jäät ovat useimmissa mittauskohteissa hieman paksumpia ajankohdan keskiarvoon verrattuna. Maakunnan lounaisosassa jäänpaksuus on ajankohdan keskiarvon tasolla. Jäät ovat vahvistuneet tammikuun alun pakkasten vaikutuksesta.

Myös valtakunnallisilla jäähavaintopaikoilla mittaukset tehtiin tiistaina 10.1. Savonlinnan Oravissa Haukivedellä kokonaisjäänpaksuus oli 35 cm. Mikkelin Haukivuoren Kyyvedellä kokonaisjäänpaksuus oli vastaavasti 30 cm.

Sääennusteen mukaan ilman lämpötila on pääosin pakkasen puolella seuraavat 10 vuorokautta ja odotettavissa on myös lumisateita. Jäät vahvistuvat pikkupakkasillakin, varsinkin kun lumipeite jään päällä on vielä suhteellisen ohut.

Ilmoitetut jäänpaksuudet eivät milloinkaan kerro kyseisen järven koko jäätilannetta, vaan pelkästään yhden tutkimuskohteen tuloksen. Mittauspaikat ovat korkeintaan 100 metrin etäisyydellä rannasta, eivätkä näin ollen kuvaa selkävesien jäätilannetta. Mittauskohteet eivät myöskään sijaitse salmissa eivätkä virtaavissa paikoissa. Niitä tulee jäällä kulkiessa välttää.

Maanantaina 9.1. railoon uponnut moottorikelkka. Kuva: Teuvo Kämppi

Tiistaina railoon uponnut kelkka.

Tiistaina 10.1 railoon uponnut kelkka.  Kuva: Teuvo Kämppi

 

Jäät monin paikoin heikkoja sisävesillä Etelä- ja Keski-Suomessa

Joulukuun alkupuolen pakkaset ovat jäädyttäneet sulina olleita vesistöjä maan etelä- ja keskiosassa. Alueelliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria vesistöjen koosta ja syvyydestä riippuen.  Jäät ovatkin paikoin heikkoja ja jäällä liikkumista tulisi välttää.

Suurten järvien selkävedet ovat vielä sulina maan etelä- ja keskiosassa. Selkävesien jäätyminen vaatii pitkän tai kovan pakkasjakson sekä tyynen sään.

”Heikkoja jäitä tulee varoa etenkin maan etelä- ja keskiosassa, sillä suuren alueellisen vaihtelun vuoksi kantavan jääpeitteen arviointi on vaikeaa. Vaikka jäätä on paikoin paksulti rannan tuntumassa, ulompana jää voi olla erittäin heikkoa tai vielä sulaa”, sanoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Jäällä liikkuessa tulee aina varmistua, että jää on tarpeeksi paksua koko kulkumatkalla.

Joulukuun 10. päivänä jäätä pystyttiin mittaamaan pohjoisessa sekä monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa suuria järviä lukuun ottamatta. Lapissa järvijään paksuudet olivat pääosin 25-30 cm, mutta esimerkiksi Inarijärven selkävedet jäätyivät vasta joulukuun alussa. Kainuussa järvien jäänpaksuus oli pääosin 15-30 cm. Maan etelä- ja keskiosassa jäätä oli enimmillään paikoin yli 20 cm, mutta yleisesti vähemmän.

Ihminen voi paremmin kun asuminen on yhteydessä luontoon

Suomalaisten haave asumisesta luonnon lähellä ei ole kuollut. Tätä kertovat sekä viime aikoina asiasta tehdyt tutkimukset että ne asukkaat, jotka rakentavat tällä hetkellä unelmatalojaan Mikkelin asuntomessualueelle.

Mikkelin Kirkonvarkauteen syntyy uusi asuinalue, jossa luonto on lähellä. Marja- ja sienimetsälle pääsee suoraan kotiovesta, ikkunoista avautuu Saimaan järvimaisema, kuntopolut ja -ladut kulkevat vieressä ja kuitenkin Mikkelin kaupungin keskusta on saavutettavissa kolmen kilometrin päässä kaikkine palveluineen.

– Asuntomessut auttavat synnyttämään asuinympäristöjä, joissa ihminen voi hyvin. Pohdimme paraikaa eri näkökulmista millainen vaikutus asumisella on ihmisen hyvinvointiin. Tutkimusnäyttö luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä on kasvanut ja tutkimustulokset puhuvat sen puolesta, että luonnonläheisyys auttaa ihmistä voimaan paremmin. Nyt haluamme nostaa tämän esille Mikkelin messualueen kautta, Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala kertoo.

Luonnon terveysvaikutukset syntyvät monen eri kanavan kautta. Tutkimusnäyttö luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä on kasvanut viime vuosina.

– Tekemiemme tutkimusten mukaan luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja vihreän ympäristön rentouttava vaikutus parantaa mielialaa ja palauttaa stressistä, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskukselta kertoo.

Mikkelin kaupunki pääsee Asuntomessujen kautta tuomaan esille omat vahvuutensa, jotka osuvat myös tämän hetkiseen tietoon ihmisten asumispreferensseistä. Mikkelin kaupungissa pääsee asumaan luonnon keskelle, puhtaaseen ja rauhalliseen ympäristöön, mutta samalla lähellä kaupungin keskustaa ja palveluita.

– Me tarjoamme suomalaisen unelman: koti järven rannalla keskellä kaupunkia. Kirkonvarkaudessa Saimaan rannalla, kuten koko Mikkelissä, voi asua lähellä luontoa ja silti kaupungin palvelujen äärellä, toteaa Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen.

ASUNTOMESSUT MIKKELISSÄ FAKTAT:
Messualue 15 hehtaaria
Neljä korttelialuetta: 30 messukohdetta, joista 5 omarantaista pientaloa ja 8:lla Saimaan järvimaisemanäkymä, 5 puistoa. Kaavavaiheessa on kunnioitettu luontoarvoja sekä säilytetty puustoa ja saraa liito-oravan ja viitasammakkolöydösten vuoksi.

 

Mikkelin veroprosenttiin ja kiinteistöveroihin korotuksia

Mikkelin kaupunki tasapainottaa taloutta ja uudistaa hallintorakenteensa. Kestävän kasvun ja asukkaiden, elinkeino- jen ja ympäristön hyvinvointistrategian toteuttamista jatketaan. Tuloverotusta ja kiinteistöverotusta korotetaan maltillisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Etelä- Savon sote-alue aloittaa toimintansa ja maakunnallista sote-uudistusta valmistellaan. Vuoden 2017 asuntomessut järjestetään Mikkelissä.

Taloudessa tavoitteena nollatulos, investoinnit kasvattavat velkamäärää
Vuodelle 2017 on budjetoitu toimintatuloja 111,7 miljoonaa ja toimintakuluja 408,1 miljoonaa euroa. Toimintakate on 296,4 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat 114 miljoonaa ja verotulot 199,6 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä kasvaa tilikauden aikana 3 770 euroon asukasta kohden investoinneista johtuen. Kaupungin hallintorakenne ja johtamisjärjestelmä uudistuu, hallintorakenneuudistuksen mukainen toiminta käynnistyy seuraavan valtuustokauden alussa kesäkuussa 2017. Palveluverkon tar- kastamista jatketaan, hallinnollisten tukipalveluiden toimintaa kehitetään edelleen ja toimitilo- jen käyttöä tehostetaan. Eläköitymisten yhteydessä tehtävät pyritään järjestelemään sisäisesti. Tuloja lisätään nostamalla tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä ja kiinteistöveroja 0,05- 0,30 prosenttiyksiköllä. Investointien nettotaso on vuonna 2017 noin 31,5 miljoonaa euroa. Keskeisiä hankkeita ovat uuden taidemuseon rakentaminen, viitostien perusparannus välillä Mikkeli- Juva ja Areenan osakkeiden hankinta. Lisäksi jatketaan muun muassa uuden jätevedenpuhdistamon rakentamis- ta, Rantakylän koulun peruskorjausta ja laajennusta, Naisvuoren uimahallin peruskorjausta sekä raviradan alueen pysäköintijärjestelyjä. Viitostien perusparannus Mikkelin kohdalla saatetaan loppuun.

Asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointia edistetään
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutetaan kokoamalla peruster- veydenhuollon toiminnot ja osa sosiaalitoimen palveluista Mikkelin keskussairaalan alueelle. Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottava Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä aloittaa toimintansa 1.1.2017. Kuntayhtymän ja kaupungin yhteistyö on keskeisessä roolissa asukkaiden hyvinvoinnin lisäämisessä. Sähköisiä asiointipalveluja kehitetään edelleen vakiinnuttamalla Lupaus 2016 -ohjelman toiminta kaupungin toiminnaksi. Elinkeinotoimintaa kehitetään ja työllisyyttä edistetään elinkeino- ja työvoimapoliittisen ohjelman mukaisesti. Vuoden 2017 asuntomessut järjestetään Mikkelissä, rakentamisessa on panostettu luontoarvojen säilymiseen. Ympäristön hyvinvointiin panostetaan myös EcoSairila-hankkeella, jonka tavoitteena on luoda Metsä-Sairilan alueelle kansallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ympäristöliiketoiminnan keskus ja kehittämisympäristö

Aluejohtokunta: koulun tilaratkaisut eivät saa vaikuttaa terveyspalveluihin

Anttolan aluejohtokunta antoi kokouksessaan 18.10. vastineen teknisen toimen esitykseen Anttolan yhtenäiskoulun sisäilmaongelman poistamiseksi. Vastineessaan aluejohtokunta toteaa, että koulun sisäilmaongelmien johdosta tehtävät ratkaisut eivät saa vaikuttaa heikentävästi Anttolan terveyspalveluiden ylläpitämiseen Anttolassa. Aluejohtokunnan mukaan terveyspalvelut on turvattava nykyisessä laauudessaan.

Aluejohtokunta haluaa kiirehtiä myös liikuntahallin korjausta aloitettavaksi jo 2017. Teknisen toimen budjetissa korjaus on suunniteltu vuodelle 2018. Vaikka aluejohtokunta haluaakinkiirehtiä liikuntahallin korjausta se toisaalta pitää korjausta kyseenalaisena koulurakennuksessa olevien sisäilmaongelmien vuoksi.

Koulu puretaan, tilalle uusi rakennus – Anttola-talosta tiloja koulun käyttöön

Mikkelin kaupungin teknisen lautakunnan talousarvioesityksessä on varattu 300 000 euron budjetti Anttolan yhtenäiskoulua koskeviin toimenpiteisiin. Summalla on tarkoitus purkaa nykyinen koulu, hyödyntää Anttola-talosta nykyistä laajemmin tiloja ja hankkia kouluun koulunkäynnissä välttämätöntä irtaimistoa. Puretun osan tilalle rakennetaan uudisosa, jonka kustannuksista vastaa ulkopuolinen investoija. Sivistystoimen kontolle jäisivät jatkossa vain kiinteistön käytöstä aiheutuvat kulut. Anttolan koulun liikuntasalin korjaus siirretään vuosi eteenpäin, siihen asti toiminnassa käytetään muita taajamassa olevia tiloja. Liikuntasalin korjaukseen on varattu 1 000 000 euron määräraha vuodelle 2018.

Ulkopuolisen investoijan käyttäminen on poikkeuksellinen menettely. Tähän mennessä koulun korjaamiseen on käytetty julkisia varoja jo miljoonittain, joten uusien toimintamallien käyttöönotto on paikallaan. Uusi koulu on monelle toiveiden täyttymys, sillä sisäilmaoireita on ilmennyt nyt myös väistötiloina käytettävissä parakeissa.

Uusi koulurakennus on nykyistä pienempi, yksikerroksinen kiinteistö. Laskelmien mukaan oppilasmäärät tulevat pienenemään, eikä tarvetta nykyisen kokoiselle koululle ole.

Tekninen lautakunta arvioi hankkeen ja talousarvion. Mikäli linjaus hyväksytään, saadaan Anttolaan ensimmäinen ulkopuolisen investoijan rakentama koulukiinteistö Mikkelissä.

Mikkelin kaupungin tilakeskuksen kiinteitöstöjohtaja Jarkko Hyttinen huomauttaa, että asiasta ei ole mitään päätöksiä olemassa. -Kaupungin tekninen toimi ja sivistystoimi ovat yhteistyössä kartoittaneet eri mahdollisuuksia Anttolan koulun tilanteeseen. Kaupungin talous ei mahdollista omana investointina tehtävää ratkaisua, joten vaihtoehdoksi on mietitty tilojen vuokraamista ulkopuoliselta toimijalta. Tulevassa ratkaisussa tärkeintä on huomioida muuntojousto, jotta tilat voidaan mitoittaa tulevaisuudessa kulloisenkin oppilasmäärän mukaan, sanoo Hyttinen.

Hyttisen mukaan selvitystyössä on lisäksi otettu esiin Anttolatalon käyttöasteen lisääminen koulukäytössä. Tämä ratkaisu vaatisi kuitenkin nykyisten vuokrasopimusten irtisanomista, mikäli tiloja haluttaisiin koulun käyttöön suuremmassa mittakaavassa.
Mikäli koulun käyttöön hankintaan uudet tilat, ovat nykyisen koulurakennuksen tilat tarpeettomat. Kaupungilla ei ole niille käyttöä omassa toiminnassa, joten looginen vaihtoehto on purkaa ne pois. Teknisen käsityön tilat on korjattu kesällä 2016 ja työn viimeinenkin vaihe saadaan päätökseen syyslomaviikolla, joten teknisenkäsityön osalta tilat ovat kunnossa. Eli esitykset asioista on tehty ja päätökset niistä syntyvät talousarviovalmistelun yhteydessä loppuvuodesta 2016, sanoo Hyttinen